Talouskriisi on kuin tsunami
Nykyiseen ”finanssikriisiin” sisältyy mahdollisuus, jopa todennäköisyys, että kyse on talouselämän suuresta maailmanhistoriallisesta muutoksesta tai ainakin valtavan suuresta muutoksen tarpeesta. Kyse saattaa olla jopa jostakin vastaavasta kuin keskiajan lopussa, jolloin feodaalinen, maaorjuuteen pohjautuva talousjärjestelmä osoittautui uuden kauppa- ja kauppiaspääoman tarpeisiin nähden täysin riittämättömäksi järjestelmäksi. Kauppapääoman syntyä ja kehitystä siivittivät suuret löytöretket, tunnetuimpana niistä Kolumbuksen Amerikan löytö.
Tuotantovoimien huiman nousun seurauksena ihminen kurkottaa tänä päivänä löytöretkillään avaruuteen, kohti vieraita planeettoja. Kysymys kuuluu, pystyykö nykyinen yksityisomistuksellinen tuotantomuoto pyramidihuijauksineen ja muine rikollisine lieveilmiöineen toimimaan aidon inhimillisen elämän ja inhimillisen pyrkimyksen taloudellisena perustana. Eikö 2000-luvun ihminen ja ihmiskunta ansaitse toimintansa pohjaksi jo korkeammantasoisen talousjärjestelmän kuin nykyisen työvoiman arvoa ja samalla ihmisarvoa halveksivan, voittoa tahkoavan epäinhimillisen systeemin?
Kuin tsunami!
Kysyttäessä mikä on nykyisen taloudellisen turbulenssin taustasyy, ainoa todellinen ja tieteellisesti pätevä vastaus on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin paljastama tuotantovoimien ja tuotantovoimien omistussuhteiden yhteensopimattomuus, niiden ajautuminen vakavaan, ehkä ennennäkemättömään keskinäiseen ristiriitaan.
Nykyistä finanssikriisiä on keskustelussa verrattu tsunamiin, eikä tuo rinnastus ole kovin kaukaa haettu. Neljä vuotta sitten Intian valtamerellä merenpohjan alla tapahtui maanjäristys, jossa seismologien mukaan ”yksi mannerlaatta heilahti ylöspäin ja toinen alaspäin”. Seurauksena oli suunnattoman vesimassan liikkeellelähtö hämmästyttävällä nopeudella.
Jotakin vastaavaa tapahtuu nyt myös ihmisyhteiskunnassa ja talouselämässä. Voitaisiin sanoa, että toisen mannerlaatan nimi on ”tuotantovoimat” ja toisen ”tuotantovoimien omistussuhteet”. Ne eivät tietyssä vaiheessa enää sovi (mahdu) rinnakkain, vaan ”kolaroivat” keskenään.
Seuraukset näyttävät molemmissa ”tsunameissa” samankaltaisilta. Intian valtameren hyökyaalto heitteli autoja ja puskutraktoreita rannalle kuin leikkikaluja, nykyinen talouden turbulenssi heittelee nurin pankkeja ja vakuutuslaitoksia ja jopa kokonaisia autotehtaita. Amerikkalaiset autojätit General Motors, Chrysler ja Ford horjuvat parhaillaan romahduksen partaalla. …
SEPPO RUOTSALAINEN
Kirjoittaja on valtiot. tri ja erikoistutkija.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
