Tampere, Suomen itsenäisyys ja Lenin

Vuonna 2013 Suomen itsenäisyyspäivän valtiolliset juhlallisuudet pidetään Tampereella. Se on historiallisista syistä hyvin perusteltua.

Lenin oli jo 1905 ja 1906 antanut Tampereella nykyisen Lenin-museon salissa lupauksen suomalaisille siitä, että kun hänen johtamansa bolševikkipuolue pääsee Venäjällä valtaan, hän tulee tekemään Suomen kysymyksessä niin kuin suomalaiset itse haluavat. Jos suomalaiset haluavat itsenäisyyden, niin Suomella tulee olla eroamisvapaus Venäjästä. Tämä vastasi Leninin periaatteellista demokraattista linjaa kansakuntien itsemääräämisoikeudesta.

Tämän lupauksensa tamperelaisille työläisille Lenin piti ja luovutti joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan Suomen senaatin valtuuskunnalle. Tämän jälkeen myös muut valtiot alkoivat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

Leninillä on ollut erittäin merkittävä osuus Suomen ja Venäjän suhteissa. Lenin tunsi erinomaisesti Suomen ja suomalaiset. Leninin kirjallisesta jäämistöstä löytyy yli 340 artikkelia, puhetta tai muuta dokumenttia, missä hän käsittelee ja puolustaa suomalaisia ja Suomea venäläissortoa vastaan. Lisäksi on suuri määrä suomalaisten muistelmia keskusteluista ja tapaamisista Leninin kanssa Suomen itsenäistymisestä.

Suomi oli Leninin kansallisuuspolitiikan, kansakuntien itsemääräämisoikeuden periaatteen, esimerkkitapaus ja koetinkivi.

Leninin periaatteellinen kansallisuuspolitiikka, Venäjän lokakuun vallankumous ja Suomen työväenliikkeen aktiivisuus avasivat tien itsenäisen Suomen synnylle joulukuussa 1917.

Tämän lisäksi maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1918 Pietarissa solmittiin maailmanhistorian ensimmäinen kahden sosialistisen hallituksen, Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen sopimus ystävyyden ja veljeyden lujittamisesta. Sen lähtökohtana oli työläisten kansainvälinen solidaarisuus, molempien tasavaltojen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.

Vuoden kuluttua (19.3.1919) Lenin muisteli tämän Suomen punaisen hallituksen kanssa solmitun sopimuksen yhteydessä käytyjä keskusteluja. Hän sanoi kuulleensa silloin melko puhtaasti sovinistisia vastaväitteitä neuvosto-osapuolen tekemien aluemyönnytysten takia.

”Siellä, nähkääs, on hyviä kalavesiä, mutta te annoitte ne pois.”

Nämä olivat Leninin mielestä sen laatuisia väitteitä, joiden johdosta hän totesi: ”Kun kaaputtaa muutamien kommunistien pintaa, niin paljastuu isovenäläinen sovinisti.” Tätä vastaan tuli Leninin mielestä taistella.

Huhti – toukokuussa 1918 Suomen vallankumousyritys murskattiin saksalaisten avulla verisesti ja yllämainittu punainen valtiosopimus menetti merkityksensä.

Saksa kärsi tappion ensimmäisessä maailmansodassa ja Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Presidentti Kekkonen totesi, että tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. 

Kekkonen korosti: ”On täysin perusteltua todeta, että Leninin kehittämä marxilainen kansallisuusideologia on ollut yhtenä peruskivenä Suomen itsenäisyyden historiassa.”