Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tarvitaanko Irakin sotanäyttämöllä lavasteita?

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Marko Korvela

    Yhdysvaltain presidentti

    George W. Bushin

    mukaan Irakin sota on
    nyt virallisesti ohi. Tehtävää kuitenkin riittää
    vielä: hukassa ovat sekä

    Saddam Hussein

    että paljon
    puhutut joukkotuhoaseet. Yhdysvallat liittolaisineen ei ole vieläkään
    onnistunut löytämään kunnollisia todisteita siitä,
    että Irakilla olisi ollut mahdollisuus kemialliseen tai biologiseen
    sodankäyntiin, ydinaseista puhumattakaan.

    Joukkotuhoaseiden löytyminen on Yhdysvalloille propagandasyistä
    tärkeää. Niiden aiheuttama oletettu uhka oli eräs keskeisimmistä
    motiiveista koko sodalle. Jos mitään todisteita joukkotuhoaseista
    ei löydy, joutuvat Yhdysvaltain sotatoimet outoon valoon. Varsinkin,
    kun Irakin yhteydet

    Osama bin Ladeniin

    ja al-Qaida -verkostoon ovat
    jääneet pitkälti osoittamatta.

    Kansainvälisessä mediassa on herättänyt kummastusta
    Yhdysvaltain päätös olla sallimatta YK:n asetarkastajien
    tuloa Irakiin. Olisi luultavaa, että juuri kokeneilla asetarkastajilla
    olisi parhaimmat tiedot siitä, mistä ja miten kiellettyjä
    aseita tulisi etsiä. Yhdysvallat haluaa kuitenkin, että joukkotuhoaseiden
    etsiminen tapahtuu sen tiukassa valvonnassa. On epäilty, että
    syynä olisivat Yhdysvaltojen etsinnöissä käyttämät
    menetelmät. Tämän takia on ymmärrettävää,
    että se ei halua kansainvälisen yhteisön valtuuttamia tarkastajia
    alueelle.

    Nyt jopa keskustiedustelupalvelu CIA:n veteraanit ovat huolissaan tilanteen
    kehittymisestä. Veteraanien maanlaajuinen organisaatio VIPS (Veteran
    Intelligence Professionals for Sanity) on vastikään julkistanut
    avoimen kirjeen presidentti Bushille. Veteraanit vaativat painokkaasti YK:n
    mukaan ottamista Irakin asejahtiin. Tämän lisäksi hallituksen
    tulisi julkistaa, mitä kautta tieto Irakin massatuhoaseista alun perin
    tuli.

    Ennen hyökkäystä Yhdysvallat syytti Irakia muun muassa
    pyrkimyksestä valmistaa ydinase. Todisteena tästä pidettiin
    Irakista löytyneitä alumiinisauvoja sekä dokumentteja, joiden
    mukaan Irak yritti hankkia rikastettua uraania Nigeristä. Myöhemmin
    kävi ilmi, että dokumentit uraanin hankintayrityksestä olivat
    väärennettyjä. Samoin useat asiantuntijat ovat todenneet,
    ettei löydetyillä alumiinisauvoilla välttämättä
    ole mitään tekemistä ydinaseiden valmistamisen kanssa.

    Tiedusteluveteraanit pelkäävät nyt koko tiedustelupalvelun
    maineen puolesta.

    – On ehdottoman tärkeää, että pystymme erottamaan
    tosiasiat valheista. Maamme tiedustelutoiminnan uskottavuus on vaakalaudalla,
    toteaa VIPS kirjeessään.

    Veteraanien kirjeessä muistutetaan myös siitä, miten Yhdysvallat
    on toisen maailmansodan jälkeen useasti turvautunut väärennettyihin
    todisteisiin oikeuttaakseen voimankäyttöä ulkomailla.

    Lavasteet, väärennökset ja totuuden taivuttelu olivat
    Yhdysvaltojen vakiovarusteita sen harjoittamassa Keski- ja Etelä-Amerikan-politiikassa
    koko 1900-luvun ajan. 1954 Yhdysvallat väitti löytäneensä
    Neuvostoliitosta peräisin olevia aseita Nicaraguan rannikolta. Tietoa
    käytettiin tekosyynä kommunistimyönteisen hallituksen vastaisten
    sissien aseistamiseen. Myöhemmin mm. sandinisteja yritettiin lavastaa
    Kolumbian huumekaupan välittäjiksi.

    Vietnamin sodan aikana Yhdysvallat turvautui lavastukseen voidakseen
    tunkeutua puolueettoman Kambodzhan alueelle. Amerikkalaiset joukot kuljettivat
    itse pohjoisvietnamilaisilta joukoilta siepatut aseet kätköön,
    mistä ne sitten suuren kohun saattelemana löydettiin. Kuuluisin
    Vietnamin kriisin aikainen valhe oli nk. Tonkinin lahden tapaus elokuussa
    1964, jolloin Yhdysvallat syytti Pohjois-Vietnamia iskuista hävittäjäaluksiaan
    vastaan. Tapaus sai paljon julkisuutta ja johti Yhdysvaltain sotatoimien
    laajenemiseen siitä huolimatta, että väitettyä iskua
    ei koskaan tapahtunut.

    Tuoreessa muistissa on myös ennen 1991 Persianlahden sotaa sepitetty
    tarina keskosten joukkosurmasta. Yhdysvallat väitti irakilaisten sotilaiden
    tunkeutuneen kuwaitilaiseen sairaalaan, jossa nämä olivat julmasti
    jättäneet 15 avutonta keskoslasta lattialle kuolemaan. Kertomus
    herätti länsimaissa suurta sympatiaa ja toimi tehokkaana propaganda-aseena
    liittoutuneille. Kaksi vuotta myöhemmin paljastui, että tarina
    oli valetta alusta loppuun saakka. Tarinan kertonut 15-vuotias tyttö
    paljastui Kuwaitin Yhdysvaltain lähettilään tyttäreksi,
    jota pr-asioihin erikoistunut yhtiö Hill & Knowlton oli valmentanut.
    Myös muut todisteet tapahtumasta osoittautuivat väärennöksiksi.

    Valkoisen talon lehdistösihteeri

    Ari Fleischer

    ilmoitti 7. toukokuuta,
    että Yhdysvallat jatkaa joukkotuhoaseiden etsimistä.

    – Me olemme yhä vakuuttuneita siitä, että Irakissa on
    joukkotuhoaseita. Meillä on tiedustelutahojen välittämää
    tietoa siitä. Ministeri

    Powell

    on niin sanonut. Olemme aina
    olleet varmoja siitä, että joukkotuhoaseita löytyy.

    Fleischerin mukaan Irak ei pystynyt käyttämään joukkotuhoaseita
    liittouman joukkoja vastaan, koska liittouman armeija oli ylivoimaisen menestyksekäs
    jo heti sodan alusta lähtien.

    Jos Irakista löytyy todisteita joukkotuhoaseiden kehittelystä,
    laskeutuu sotanäyttämölle siltä osin esirippu. Mutta
    kumpaa näytelmän päähenkilöä – Saddam Husseinia
    vai George W. Bushia – niistä on kiittäminen, se jäänee
    silti vielä arvoitukseksi.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuore selvitys toimialojen kyberkypsyydestä piirtää kuvan Suomesta, jossa teknologinen murros kiihtyy, mutta yritysten kyberturvallisuuden kehitys e

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!