Tätä on ”itsenäisyys” Irakille 30.6.
Yhdysvallat väittää, että se tulee 30. kesäkuuta
luovuttamaan ”itsenäisyyden” uudelleen muodostettavalle Irakin
väliaikaishallitukselle. Todellisuudessa mitään tällaista
ei tule tapahtumaan, ellei irakilaisten voimistunut vastarinta pakota miehittäjiä
perääntymään.
Väkiaikainen hallitus tulee olemaan poliittisesti hyvin heikko.
Sillä ei tule olemaan mitään itsenäisiä valtaoikeuksia,
vaikka sitä hiljattain hyväksytyssä laittomassa ”perustuslaissa
kutsutaankin ”täysin itsenäiseksi”.
Väliaikaishallituksen rajoitukset ovat seuraavat:
Väliaikaishallitus tulee olemaan nimitetty, ei vaaleilla valittu.
Tämä ongelma on nyt jouduttu tunnustamaan. Siksi viikunanlehdeksi
on jälleen otettu YK. Hallituksen muodostamista johtamaan on pyydetty
USA:n vanha luottomies Afganistanin asioissa, YK:n erityislähettiläs
Lakhdar Bramini
. Todellisuudessa nimitysprosessi antaa USA:lle suuret
mahdollisuudet sanella hallituksen kokoonpanon.
Lähinnä
George W. Bushin
hallinnon sisäisestä
kädenväännöstä riippuu, saavatko uudessa nukkehallituksessa
vahvimman aseman Pentagonin suojatut, kuten
Ahmad Chalabi
, vai ulkoministeriöt
suosikit.
Väliaikaisen perustuslain eli ”siirtymäkauden hallinnollisen
lain” artikla 3, jonka mukaisesti väliaikainen hallitus tulee
toimimaan, sanoo: ”Mitään muutosta tähän lakiin
ei voida tehdä paitsi kansalliskokouksen jäsenten kolmen neljäsosan
enemmistöllä ja presidenttineuvoston yksimielisellä suostumuksella.”
Koska kansalliskokousta ja presidenttineuvostoa ei tulla perustamaan
ennen kuin ensi vuoden tammikuun lopussa mahdollisesti pidettävien
vaalien jälkeen, tämä merkitsee, että väliaikaishallitus
ei voi muuttaa nykyistä tilannetta, vaikka tahtoisikin.
Kaikki koalition ja miehityshallinnon runsaan vuoden aikana hyväksymät
lait ja muut määräykset tulevat jäämään
voimaan, eikä väliaikaishallituksella ole oikeutta poiketa niistä.
Tästä määrätään väliaikaisen perustuslain
artiklassa 26.
Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi kaikki miehityshallinnon
lait ja muut määräykset, joilla Irakin kansallisvarallisuutta
on yksityistetty ja myyty ulkomaisille yhtiöille, pysyvät voimassa.
Vasta vaalien jälkeen muodostettavalla siirtymäkauden hallituksella
on edes teoreettiset mahdollisuudet muuttaa niitä.
USA:lla on myös mahdollisuus käyttää maan kongressin
myöntämää ns. jälleenrakennusapua kiristyskeinona
minkä tahansa itselleen epäedullisten ratkaisujen estämiseksi
Irakissa.
Irakin kaikkia ministeriöitä, keskusvirastoja ja esimerkiksi
mediaa ovat jo vuoden ajan kontrolloineet nimellisten irakilaisten johtajien
taustalla yhdysvaltalaiset ”neuvonantajat”.
Väliaikaishallituksella ei ole mitään kontrollivaltaa miehitysjoukkojen
suhteen, joista tulee kesäkuun 30. päivän jälkeen ”monikansallinen
voima” Miehittäjillä on tarkoitus vaikuttaa siihen, että
väliaikaishallitus pyytää miehitysjoukkoja jäämään
maahan.
”Monikansallinen voima” tulee olemaan yhdysvaltalaisen neljän
tähden kenraalin komennossa. Hän komentaa myös irakilaista
armeijaa. Väliaikaisen perustuslain artikla 59 toteaa: ”Irakin
asevoimat tulevat olemaan tärkeä kumppani Irakissa operoivassa
monikansallisessa voimassa”.
Myös Irakin poliisivoimat on tarkoitus pitää miehittäjien
valvonnan alla.
USA suunnittelee 14:n tukikohdan perustamista Irakiin. Tukikohdat, joihin
sijoitettaisiin yli 100 000 sotilasta, olisivat tärkeä osa USA:n
pysyvää läsnäoloa Lähi-idässä.
Irakin johtamiseksi kesäkuun 30. päivän ”vallansiirron”
jälkeen USA aikoo pystyttää entiselle
Saddam Husseinin
palatsialueelle maailman suurimman suurlähetystön. Sen henkilöstön
määrä olisi noin 3 000, eräiden tietojen mukaan jopa
4 000.
Bush on nimittänyt suurlähettilääksi Irakiin USA:n
nykyisen YK-lähettilään
John D. Negroponten
. Toimiessaan
suurlähettiläänä Hondurasissa Negroponte suojeli maan
hallituksen mittavia ihmisoikeusrikkomuksia ja junaili kontrien sotilaallisia
iskuja Nicaraguaa vastaan.
