Tekoäly ei korvaa julkisen sektorin osaajia

Ammattiliitto Pro varoittaa, että Orpo–Purran hallituksen linjaama tekoälyn nopea käyttöönotto julkisessa hallinnossa voi johtaa henkilöstön sivuuttamiseen ja kansalaisten oikeusturvan heikentymiseen. Liiton mukaan tekoäly voi parantaa palveluja vain, jos muutos tehdään vastuullisesti ja henkilöstön osaamiseen panostetaan. Sanotaan järjestön tiedotteessa (26.6.2026).

Hallitus on kuluvalla kaudella toteuttanut valtionhallintoon yli 800 miljoonan euron leikkaukset, jotka ovat näkyneet virastoissa yhteistoimintaneuvotteluina ja palvelujen heikentymisenä. Pro muistuttaa, että samaa virhettä ei saa toistaa tekoälyn käyttöönotossa. Kyse ei ole vain teknologisesta uudistuksesta, vaan kansalaisten oikeuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta.

Valtioneuvoston kansliapäällikkö ilmoitti Helsingin Sanomissa, että tekoälyn käyttöönotto tarkoittaisi mittavia henkilöstövähennyksiä. Pro pitää linjausta vaarallisena.

”Tekoälyn hyödyntäminen on sinänsä järkevää, mutta nyt sitä viedään eteenpäin ennen kaikkea säästöt edellä. Samalla sivuutetaan vaikutukset henkilöstöön ja kansalaisten palveluihin”, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola järjestön tiedotteessa (26.6.2026).

Työväenluokan asema ja julkisen sektorin selkäranka

Pro korostaa, että julkisen hallinnon ammattilaiset ovat palvelujen selkäranka. Heidän osaamisensa varaan rakentuvat lakisääteiset palvelut, jotka turvaavat kansalaisten oikeusturvan. Tekoälyn käyttöönotto ilman riittävää koulutusta ja henkilöstön osallistamista voi johtaa virheisiin, tietosuojan vaarantumiseen ja palvelujen laadun heikkenemiseen.

Simolan mukaan hallituksen viestinnässä  henkilöstön rooli jää taka-alalle. ”Viesti on valitettavasti jopa henkilöstöä vähättelevä. Julkisen hallinnon ammattilaiset ovat palvelujen selkäranka, eikä heidän osaamistaan voi noin vain korvata teknologialla”, sanoo Simola.

Pron mukaan työrauhaa tarvittaisiin kipeästi, jotta palvelut saataisiin vakautettua. Työväenluokan näkökulmasta jatkuvat leikkaukset ja epävarmuus heikentävät työelämän laatua ja lisäävät kuormitusta. Tämä koskee myös opiskelijoita ja eläkeläisiä, jotka ovat joutuneet Orpo–Purran hallituksen leikkausten kohteiksi ja joiden palvelut ovat riippuvaisia julkisen sektorin toimivuudesta.

Tekoäly ja oikeusturva: järjestelmäkritiikin näkökulma

Tekoälyn käyttöönotto julkisessa hallinnossa kytkeytyy laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun vallasta, resurssien jakautumisesta ja kapitalistisen järjestelmän rakenteista. Pron mukaan tehokkuustavoitteet eivät saa ohittaa kansalaisten oikeuksia. Tekoäly ei ole neutraali teknologia, vaan sen käyttö heijastaa poliittisia valintoja.

Pron mukaan tekoälyosaamisen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta henkilöstö osaa käyttää teknologiaa turvallisesti ja arvioida sen tuottamia ratkaisuja kriittisesti. ”Koulutus ja jatkuva oppiminen on huomioitava heti alusta alkaen. Ilman panostuksia nykyisen henkilöstön osaamiseen tavoitteet eivät toteudu”, sanoo  Simola.

Pro korostaa, että tekoäly voi tukea laadukkaita palveluja vain, jos se toimii asiantuntijoiden työkaluna eikä korvaa heidän työtään.  Pron mukaan tämä edellyttää investointeja osaamiseen, työhyvinvointiin ja palvelujen kehittämiseen – ei henkilöstövähennyksiä.

---