Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus sopuun: ”Sopimus on tasoltaan heikko”

Työmarkkinaneuvottelut ovat käynnissä: keskiössä ovat työntekijöiden palkat ja työehdot. SAK:lainen Teollisuusliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus pääsivät maanantaina sopuun kolmivuotisesta sopimuksesta, missä palkkoja korotetaan ensimmäisen kahden vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia. Arto Viitaniemi on Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piirin puheenjohtaja, SKP:n keskuskomitean jäsen sekä luottamusmiehenä toiminut ay-aktiivi. Seuraavassa Viitaniemen näkemyksiä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkkaneuvotteluihin liittyen.

Teknologialiitto ja Teollisuusliitto sopuun

Työnantajien Teknologiateollisuuden ja palkansaajien Teollisuusliiton palkkaneuvotteluissa on saavutettu sopu.

– Sopimus on tasoltaan heikko ja samalla tyypillinen tupo-kiky -ratkaisu, joka alentaa reaaliansioita. Kolmivuotinen sopimus on sisällöltään sellainen, että kahden ensimmäisen vuoden aikana palkkoihin on tulossa korotuksia noin puolitoista prosenttia. Kolmas vuosi on vielä auki: on ainoastaan todettu, että palkankorotukset ovat ”mahdollisia”.

Viitaniemen mukaan sopimusta markkinoidaan ohjeena muille neuvotteluihin osallistuville liitoille.

”Nyt vedetään matto alta niiltä ammattiliitoilta, joilla työehtosopimuksen korjaustarpeet ovat huomattavasti suuremmat kuin teknologia-alalla”

– Totuus on kuitenkin se, että nyt vedetään matto alta niiltä ammattiliitoilta, joilla työehtosopimuksen korjaustarpeet ovat huomattavasti suuremmat kuin teknologia-alalla. Niiden ammattiliittojen, jotka käyvät liittokohtaisia neuvotteluita tulee pitäytyä asettamissaan tavoitteissa, eikä heidän tule alistua työnantajien luoman paineen alla.

– Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton solmimaa sopua on luonnehdittu työmarkkinoiden päänavaukseksi, mutta todellisuudessa sillä pyritään viemään pohjaa liittokohtaisesti toteutettavilta neuvotteluilta sekä vaatimuksilta ja tarpeilta, joita liitoilla ammattikohtaisesti on olemassa.

Suomessa keskimääräistä alhaisemmat palkankorotukset

Yle:n tietojen mukaan Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA:sta ei ollut tyytyväinen saavutettuun palkkaratkaisuun. Hän toivookin, että Teknologiateollisuuden korotukset toimisivat muiden alojen kohdalla kattona eikä suinkaan lattiana.

– Vihriälä on työnantajien ja suurpääoman asialla. Oleellista on ymmärtää se, että sopimuksella ollaan viemässä pohjaa niiltä ajatuksilta, joita julkisella sektorilla on ollut, joissa halutaan perua kilpailukykysopimuksesta aiheutuneet ongelmat kuten esimerkiksi lomarahojen leikkaukset.

– Mahdollisilla puolentoista prosentin korotuksilla ei julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneita leikkauksia kuitenkaan pystytä paikkaamaan saati korjaamaan, vaan kiky:stä aiheutuneet ongelmat jäävät voimaan.

Vihriälä kritisoi korotusten suuruutta ja vetosi muun muassa Suomen kilpailukykyyn ja työttömyystilanteeseen.

– Suomen kilpailukyky ja työttömyystilanne eivät tule korotusten myötä heikkenemään. Esimerkiksi Saksassa on puhuttu viiden prosentin korotuksista ja myös Ruotsissa on puhuttu Suomea suurempien korotusten puolesta. Kilpailukykyvouhotus on Suomessa paisunut sellaisiin mittasuhteisiin, ettei siinä enää ole järjen häivää. Vihriälän kannanottojen motiivina on se, että hän haluaa kasvattaa osinkotuloja, Viitaniemi päättää.

MARKO NIEMI