Terrori-iskut ovat merkki ISISin heikkenevästä asemasta

Maailmaa järkyttäneet Pariisin terroriteot ja muun muassa sitä edeltäneet iskut venäläiseen matkustajalentokoneeseen Egyptissä ovat merkkejä ISISin heikkenevästä asemasta. Venäjän liittyminen ISISin vastaiseen rintamaan on varmasti ollut suuri tekijä, mutta ennen kaikkea kurdien menestyksekäs taistelu on aiheuttanut ISISille merkittäviä tappioita Syyriassa. Kurdit esimerkiksi ottivat viikolla haltuunsa ISISin merkittävän tulonlähteen, Tishrinin öljykentän, joka on tuottanut ISISille noin 100000 dollaria päivässä.

Ranska ja muut Euroopan maat ovat reagoineet terrori-iskuihin odotetuilla, mutta ei-niin-rakentavilla tavoilla.

ISISin pussiin pelaavat etenkin se oikeistolaisten rasistien joukko, joka on kääntänyt syyttävän sormensa turvapaikanhakijoita kohtaan – vaikka kyseessä ovat ihmiset, jotka nimenomaan hakevat Euroopasta turvaa ISISin mielivallalta. ISIS on tahallaan pyrkinyt lavastamaan turvapaikanhakijoita terroritekojen tekijöiksi. Sen tavoitteena on, että turvapaikanhakijat marginalisoidaan ja syrjäytetään yhteiskunnasta niin, että heistä tulee otollisia värvättäviä ISISin riveihin. Eurooppalaisten on nyt toimittava viisaasti, ettei ISISin tahtoa toteuteta.

Kyseessä on kaikkea muuta kuin islam vs. länsi -asetelma.

Toinen virhe on nähdä tilanne sivilisaatioiden välisenä konfliktina. Vaikka ISIS haluaa esiintyä oikeaoppisen islamin sanansaattajana ”vääräuskoisia” vastaan, on kyseessä kaikkea muuta kuin islam vs. länsi -asetelma. Valtaosa ISISin uhreista on muslimeja. Suurin osa ISISiä pakenevista on muslimeja. Ja muslimit kantavat myös päävastuun ISISin vastaisesta taistelusta.

Kolmas virhe on kaventaa Euroopassa juuri niitä keskeisiä edistyksellisiä piirteitä, joita vastustavat sekä ISIS että eurooppalaiset ääriliikkeet: ihmisoikeudet, liikkumisen vapaus, yksityisyyden suoja, sananvapaus ja demokratia. Nyt on kovaan ääneen vaadittu esimerkiksi verkkoviestinnän valvonnan kiristämistä. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka tehottomaksi verkkovalvonta on osoittautunut. Esimerkiksi Ranskassa kiristettiin vuoden 2014 tammikuun Charlie Hebdo -iskujen jälkeen verkkovalvontaa – silti Pariisin perjantain 13.11. iskuja ei kyetty estämään. Kovenevan kurin EU, poliisien toimivaltuuksien ja valvonnan lisääminen eivät lisää turvallisuutta eivätkä auta terroristien kiinni saamisessa.

Neljäs virhe on vastata terrorismin uhkaan etupäässä sotilaallisesti. Euroopassa ei lastensuojeluun, koulutukseen, terveydenhoitoon ja työllistämiseen ole muka varaa. Niihin panostaminen tulkitaan EU:n ja Emun sääntöjen vastaiseksi. Nyt Ranskan presidentti ilmoitti, että terrorismin vastaiseen sotaan revitään lisää rahaa – vaikka se merkitsisi julkisen velanoton lisäämistä ja Emu-kriteereiden entistä räikeämpää rikkomista. Varoja yllättäen löytyy ja säännöissä voi joustaa, mikäli kyse on terrorismin torjunnasta kurikeinoin.

Turkkia on nyt painostettava lopettamaan kaikki ISISin tukeminen sekä kurdien pommittaminen.

Syyrian konfliktin lopettaminen ja ISISin lopullinen kitkeminen edellyttävät jonkinlaista järkevää poliittista ratkaisua niin Syyriassa kuin Irakissa.

Eräs kuuma kysymys on Turkki, joka käytännössä tukee ISIStä monin tavoin ja on pommittanut kurdialueita. Nato-kumppanit ovat toistaiseksi katsoneet omia suurvaltapyrkimyksiään ajavan Turkin toimia läpi sormien.

Turkkia on nyt painostettava lopettamaan kaikki ISISin tukeminen sekä kurdien pommittaminen. Tämä voi olla ratkaiseva tekijä ISISin selkärangan murtamisessa.