Testamentti voi olla viimeinen solidaarisuuden teko

Testamentti on asiakirja, joka koskettaa jokaista yhteiskuntaluokkaa, mutta sen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa halutaan varmistaa omaisuuden, elämäntyön ja poliittisen toiminnan jatkuminen kuoleman jälkeen. Gabriella Kolun tuore opinnäytetyö Testamentin muotovaatimukset ja pätemättömyysperusteet (VAMK, 2025) ja Spartacus-säätiön kotisivuilla oleva kirjoitus Testamentti Spartacus-säätiölle jatkaa luokkataistelua ja solidaarisuustyötä piirtävät yhdessä kuvan testamentista välineenä, joka on yhtä aikaa juridinen instrumentti ja yhteiskunnallinen puheenvuoro.

Kun ihminen kuolee, hänen viimeinen tahtonsa jää usein paperille. Testamentti ei ole vain lakitekninen asiakirja, vaan kuolemanvarainen oikeustoimi – mortis causa, eli kuoleman johdosta tehty määräys – joka heijastaa tekijänsä arvoja, toiveita ja käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Kolun tutkimus muistuttaa, että testamentilla voidaan turvata puolison asema, säilyttää omaisuus suvussa tai yksinkertaisesti ehkäistä perintöriitoja. Samalla se on väline, jolla yksilö voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan vielä oman elämänsä jälkeen.

Testamenttilahjoitukset kasvussa

Koronapandemia vuosina 2020–2022 iski raskaasti järjestökenttään. Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa ry) tutkimuksen mukaan yksityishenkilöiden lahjoitukset vähenivät yli puolella ja tapahtumatuotot romahtivat. Moni järjestö joutui lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Neljä vuotta myöhemmin tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti.
Pohjoismainen lahjoittajatutkimus 2024 osoittaa, että Suomessa kerättiin jo yli miljardin euron edestä lahjoituksia – lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Erityisesti testamenttilahjoitusten merkitys on kasvanut, ja aiheesta puhutaan aiempaa avoimemmin.

”Testamentti on vapautunut hyssyteltävien aiheiden joukosta. Joka tuntee järjestön toiminnan omakseen, suhtautunee testamentin tekemisen mahdollisuuteen palveluksena,” sanoo Ilkka Harjula VaLa ry:n blogissa, (14.10.2024).

Myös Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski korosti jo vuonna 2020 sitoutuneiden tukijoiden merkitystä järjestöjen toiminnalle. ”Olettaisin, että nämä sitoutuneet tukijat ovat myös niitä henkilöitä, jotka saavat suosittelullaan muutkin innostumaan lahjoittamisesta,” sanoo Tornikoski.

Lahjoittamisen kasvu ei ole vain taloudellinen ilmiö. Se kertoo myös siitä, että ihmiset etsivät keinoja vaikuttaa yhteiskuntaan ja tukea arvojensa mukaista toimintaa – myös kuolemansa jälkeen.

Spartacus-säätiö: testamentti osaksi luokkataistelua

Spartacus-säätiö nostaa sivuillaan testamenttilahjoitukset suoraan poliittisen toiminnan ytimeen. Säätiön mukaan testamentti voi olla ratkaiseva keino varmistaa ideologisen ja solidaarisen työn jatkuminen myös silloin, kun yksilö itse ei enää ole mukana arjen kamppailuissa.

”On hyvä miettiä, mitä omalta osalta voi tehdä työväenluokan taistelun jatkumiseksi silloinkin, kun me itse emme enää ole nostamassa kampanjatelttaa torilla, kun emme itse nouse enää vappulavalle puhumaan, kun emme itse lähde enää keittämään kahvia puoluejärjestön tilaisuuteen tai kun me itse emme ole enää suunnittelemassa solidaarisuustoimintaa ja edistämässä luokkataistelua,” sanoo Jiri Mäntysalo, Spartacus-säätiön puheenjohtaja.

Vuonna 1989 rekisteröity Spartacus-säätiö edistää kommunistisen ja työväenliikkeen poliittista, opinto-, tutkimus-, kulttuuri-, tiedotus- ja kansainvälistä toimintaa. Säätiö järjestää solidaarisuusprojekteja, opintohankkeita, rahankeräyksiä ja vastaanottaa lahjoituksia sekä testamentteja. Se toimii yhteistyössä Suomen kommunistisen puolueen ja Tiedonantajan kanssa.

”Spartacus-säätiö yhteistyössä Suomen kommunistisen puolueen ja Tiedonantaja-lehden kanssa taistelee arjessa kapitalismia ja kaikenlaista vääryyttä – ihmisen ja luonnon riistoa ja sortoa vastaan,” sanoo Jiri Mäntysalo.

Säätiö on myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön FINGOn jäsen.

Spartacus-säätiön mukaan testamentti ei ole vain yksityisoikeudellinen asiakirja, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista kamppailua. ”Se voi olla konkreettinen tapa jatkaa marxilaista solidaarisuustyötä ja vahvistaa työväenluokan toimijuutta pääoman ylivaltaa vastaan”, sanotaan säätiön kotisivuilla.

Testamentin tekeminen – juridiset reunaehdot ja käytännön ohjeet

Testamentin laatiminen on tarkkaan säännelty prosessi. Säätiö korostaa, että sisällön tulee perustua tekijän omiin tavoitteisiin ja arvoihin.
”Testamentin teossa tärkein ohjenuora on se, mitä haluat saada testamentilla aikaan. Muista, että sinun testamenttisi sisällöstä määräät vain sinä,” sanoo Jiri Mäntysalo, Spartacus-säätiön puheenjohtaja.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Teksti voidaan kirjoittaa käsin tai koneella, ja päiväys on suositeltavaa merkitä.
”Testamentin päiväys voi esimerkiksi osoittaa, että testamentti on laadittu ennen sairastumista,” sanoo Mäntysalo.

Testamentin voi peruuttaa milloin tahansa tekemällä uuden asiakirjan tai hävittämällä vanhan.

Koska testamenttiin liittyy monia juridisia yksityiskohtia, Spartacus -säätiö suosittelee asiantuntijan käyttöä.

”Usein kyse on sen verran monimutkaisista kokonaisuuksista, että testamentin sisällön suunnittelussa kannattaa vähintäänkin konsultoida juristia,” sanoo Jiri Mäntysalo.

Perimysjärjestys ja lakiosa – rajat ja mahdollisuudet

Ilman testamenttia ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset. Jos heitä ei ole, perinnön saa puoliso. Lesken kuoltua omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.

”Testamentilla voidaan muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä,” sanoo Jiri Mäntysalo.

Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Omaisuuden voi testamentata kenelle tahansa – myös rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle. Testamentissa voi määrätä koko omaisuudesta tai yksittäisistä esineistä.

”Riitojen välttämiseksi suvun arvokorut tai tunnearvoa sisältävä irtaimisto kannattaa määrätä esinekohtaisesti nimetyille saajille,” sanoo Mäntysalo

Testamentti yhteiskunnallisena puheenvuorona

Sekä Kolun tutkimus että Spartacus-säätiön tiedote osoittavat, että testamentti ei ole vain lakiteksti. Se voi turvata läheisten aseman, mutta myös vahvistaa järjestöjen toimintaa ja yhteistä hyvää. Testamentti voi olla viimeinen rakkauden teko – tai viimeinen poliittinen teko. Testamentti on paperi, joka jatkaa elämäänsä tekijänsä jälkeen – ja voi samalla jatkaa luokkataistelua.

---