Tiedonantaja-festivaali vastasi keskustelun nälkään

Lokakuisena viikonloppuna Tiedonantaja-festivaali keräsi ison joukon toisinajattelevia ihmisiä: kommunisteja, vasemmistolaisia, rauhanliikkeiden edustajia, eläinoikeusaktivisteja, historian tutkijoita, kansankeittiön järjestäjiä, asumisaktiiveja, tutkijoita ja ennen kaikkea yhteiskunnallisesta keskustelusta kiinnostuneita ihmisiä Pasilan Rauhanasemalle ja kirjastoon.

Tällaiselle tapahtumalle on selvästi tilausta. Tupa tuli täyteen molemmissa paikoissa, ja palaute osallistujilta oli innostunutta. Moni kertoi kaivanneensa jo pitkään keskustelua, jossa sotahysteria ja vaihtoehdottomuuden politiikka asetetaan kyseenalaisiksi ja maailmaa tarkastellaan sellaisena kuin se todella on. Rauhanliikkeen ihmisille jatkuva sotapropaganda, jota oikeisto on syöttänyt kaikille medioille ja instituutioille, on ollut raskas taakka. Festivaali tarjosi hengähdyspaikan ja tilaa ajattelulle, joka ei kumarra kenenkään edessä.

Kiinnostavaa oli myös se, että festarin yleisö koostui laajasti muista kuin omasta vakioporukasta. Tämä kertoo, että kiinnostus kriittiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun elää ja kasvaa. Samalla se paljastaa, että viestinnässä ja saavutettavuudessa on vielä tekemistä: moni, joka jakaa festarin arvot ja huolen maailman suunnasta, ei tiennyt tapahtumasta.

Keskustelun tarjonta oli loistavaa. Siitä pitivät huolen puhujat, keskustelut ja paneelit, jotka uskalsivat kyseenalaistaa valtapolitiikan suuntaviivat. Kapitalismin kriisiä, militarismia, ekologista romahdusta ja demokratian kaventumista käsiteltiin rohkeasti ja analyyttisesti. Tällainen keskustelu on Suomessa harvinaista, sillä julkinen tila on kaventunut ja toisinajattelijoita leimataan nopeasti. Tiedonantaja-festivaali osoitti, että on mahdollista rakentaa vaihtoehtoinen tila, jossa yhteiskunnallista todellisuutta voi tarkastella kriittisesti ilman pelkoa ja sensuuria.

Nyt onkin tärkeää jatkaa siitä, mihin festivaalissa jäätiin. Meidän tulisi kysyä niiltä Tiekkarin lukijoilta ja ystäviltä, jotka eivät tällä kertaa olleet paikalla, mikä saisi heidät mukaan ensi vuonna. Mitkä keskustelut he kokisivat tärkeiksi, ja mitä he itse haluaisivat tuoda tapahtumaan? Tiedonantaja-festivaali ei ole valmiiksi rakennettu konsepti vaan yhteinen projekti, joka kasvaa tekijöidensä näköiseksi.

Juuri siksi sen tulevaisuus riippuu meistä kaikista, jotka haluamme pitää yllä ajattelun vapautta, yhteiskunnallista rohkeutta ja solidaarisuutta. Tiedonantaja-festivaali on muistutus siitä, että vaihtoehtoista ajattelua ei voi tukahduttaa niin kauan kuin pidämme liekin hengissä.