Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tolstoi ja Lenin

    Mielipiteet
    30.11.2010 - 9:47
    Aimo Minkkinen

    Sata vuotta sitten 20.11.1910 kuoli Leo Tolstoi. Lenin kirjoitti välittömästi muistokirjoituksen venäläiseen Sosialidemokraatti-lehteen. Siinä hän totesi: ”Leo Tolstoi on kuollut. Hänen yleismaailmallinen merkityksensä taiteilijana, hänen yleismaailmallinen kuuluisuutensa ajattelijana ja aatteen julistajana – nämä molemmat seikat heijastavat omalla tavallaan Venäjän vallankumouksen yleismaailmallista merkitystä.”

    Tolstoi oli merkittävin Venäjän suurista kirjailijoista, jotka valmistivat maaperää Venäjän vallankumouksille. Hän kirjoitti vuonna 1886 kirjan ”Mitä meidän on siis tekeminen?” (suomennettu vuonna 1908).

    Teksti kuulostaa tänä EU-aikana ajankohtaiselta. Tolstoita kummastutti ”kaupunkilainen köyhyys”, kun hän vuonna 1881 muutti asumaan Moskovaan: ”…ei voi päästä kadun päähän tapaamatta kerjäläisiä ja omituisia kerjäläisiä, jotka eivät ole maalaisten kerjäläisten näköisiä.” Hän pohti kerjäämisen moraalisia ja sosiaalisia ongelmia.

    ”Mitä on tehtävä?” otsikolla oli julkaistu Nikolai Tshernyshevskin yhteiskunnallinen romaani vuonna 1863 (suomennos 1982). Teos teki syvän vaikutuksen Aleksandr Uljanoviin ja hänen nuorempaan veljeensä Vladimiriin eli Leniniin.

    Lenin kirjoitti vuorostaan vuonna 1902 linjanvedon ”Mitä on tehtävä?” poliittisen taistelun ja vallan valtaamisen merkityksestä.

    Kirjoituksissaan Tolstoista Lenin piti häntä Venäjän vallankumouksen kuvastimena.

    Todelliselta historialliselta sisällöltään tolstoilaisuus oli Leninin mielestä itämaisen järjestelmän, aasialaisen järjestelmän ideologiaa. Tolstoi on suuri niiden aatteiden ja niiden mielialojen ilmaisijana, joita miljoonille Venäjän talonpojille oli muodostunut siihen mennessä, kun koitti Venäjän porvarillinen vallankumous 1905. Vallankumoustapahtumista hän oli syrjässä.

    Lenin katsoi, että miljoonien talonpoikien protesti ja heidän epätoivonsa ovat sulautuneet yhteen Tolstoin opissa. Hänen huulillaan on puhunut koko se Venäjän kansan monimiljoonainen joukko, joka jo vihasi senhetkisiä Venäjän valtiaita, mutta ei vielä ollut päässyt niin pitkälle, että olisi käynyt tietoista, johdonmukaista loppuun saakka menevää, leppymätöntä taistelua niitä vastaan.

    Lenin näki Tolstoin opeissa yhtäältä kapitalistisen riiston armotonta arvostelua, hallituksen väkivallantekojen, rikkauden kasvun ja sivilisaation saavutusten sekä työväenjoukkojen kurjuuden ja kärsimysten kasvun välisten ristiriitojen syvällistä paljastamista, toisaalta Kristukseen hassahtaneen tilanherran. Ristiriidat Tolstoin katsantokannoissa ja opeissa eivät ole sattumaa, vaan ne ovat niiden ristiriitaisten olojen ilmausta, joihin Venäjän elämä oli saatettu.

    Tolstoin teoksissa ilmenee nimenomaan talonpoikaiston joukkoliikkeen voima ja heikkous, mahti ja rajoittuneisuus. Kirjoitukset maaorjuus- ja poliisivaltiota, monarkiaa vastaan muuttuivat hänellä politiikan kieltämiseksi ja johtivat siihen oppiin, että ”pahaa ei pidä vastustaa voimakeinoin”. Tätä Lenin ei voinut hyväksyä.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer nostaa jälleen esiin vakavan huolen vanhustenhoidon tilasta. Liiton puheenjohtaja Päivi Inberg arvostelee järjestön tiedotteessa (12.

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!