Tradekan vaalit käynnistyvät

Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit ovat jo aivan nurkan takana. Vaalit järjestetään 1.–15. helmikuuta ja uuteen edustajistoon valitaan 75 edustajaa viidestä eri vaalipiiristä. Edustajisto on Tradekan ylin päättävä elin ja sen kausi kestää kuusi vuotta. Vaalit järjestetään sähköisen äänestyksen ja postiäänestyksen yhdistelmänä. Äänestysaineisto äänestysohjeineen postitetaan kaikille jäsenille ennen vaalin alkua.

Perinteinen punaosuuskunta

Tradekan monivaiheinen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Tradeka on muodostunut paikallisten työväen osuustoimintaliikkeen synnyttämien osuuskauppojen yhdistyessä ja se edustaa niin sanotun punapääoman viimeisiä jäljelle jääneitä osia.

Tradekan historia, kuten myös osuustoiminnan historia Suomessa yleisemmin, kytkeytyy siis vahvasti työväenliikkeen historiaan. Osuustoiminnalla oli työväenliikkeen piirissä jo 1900-luvun alussa vahva asema. Monella paikkakunnalla osuusliikkeen ensimmäinen myymälä sijaitsi työväentalon yhteydessä. Myös työväenyhdistysten perustamiseen alkusysäys saatiin usein osuustoiminnan piiristä.

Suomea on toisinaan kutsuttu maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi. Osuustoiminta on ollut laajaa kansalaistoimintaa, ja samalla se on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja yritystoimintaa.

Eläkkeellä oleva sosiaalityöntekijä Riitta Tynjä Jyväskylästä on ehdolla Kommunistit ja sitoutumattomat -listalla Keski-Suomessa. Hän muistaa erilaista osuuskunnan toimintaa ja palveluja vuosikymmenten varrelta.

– 80-luvun alussa pienituloiselle lapsiperheelle, kuten meille, oli tosi tärkeää, kun kerran vuodessa sai vuoden ostoksista kertyneet prosentit seteleinä, joilla sitten pystyi lyhentämään perheen ruokalaskua, muistelee Tynjä.

Työväenyhdistysten perustamiseen alkusysäys saatiin usein osuustoiminnan piiristä.

– Ollapa sellaista tänäänkin. Moni varmaan liittyis jäseneksi.

Helmikuun vaaleissa Tampereen ja Jyväskylän alueet on yhdistetty yhdeksi vaalipiiriksi. Kommunistit ja sitoutumattomat -vaalilistalla on Keski-Suomessa täysi 21:n ehdokkaan lista. Tynjä on ollut jäsen osuuskunnassa jo pitkään.

– Olen ollut Tradekan jäsen niin kauan, että en edes muista, mistä alkaen. Varmaan jotain 40 vuotta. Siis jo aikana, jolloin lähikauppa oli nimeltään joku muu kuin Siwa. En edes muista, mikä nimi oli. Ekan tavarataloja oli ainakin.

Tynjän mielestä lähikaupat olisi tärkeä olla edelleen Tradekan toiminnoissa.

– Sen jälkeen, kun lähikauppaa ei enää ole ollut, ei Tradekan jäseneduista ole minulle ollut juuri mitään hyötyä. Ravintoloissa en juuri käy ja periaatteessa Shell -bensa-asemalla perheemme ei käy. On vaikea suositella Tradekan jäsenyyttä, koska en näe siitä olevan tavalliselle ihmiselle hyötyjä.

Ehdokkaan mielestä jäsenille tulee tarjota enemmän.

– Edellä mainituista syistä Tradekan tulevaisuus ei mielestäni näytä hyvältä ilman kunnollista suunnan muutosta niin, että olisi sellaisia jäsenpalveluja, jotka hyödyttäisivät isompaa osaa jäsenistä, kuin nykyään. Voisiko uudenlaisen osuustoiminnan pohjalta syntyä uusi päivittäistavarakauppa, siis lähikauppa, kysyy Tynjä.

Tradeka ilmoitti vuoden 2022 alussa, että se laajentaa yhä ravintolatoimintaansa, kun Restel osti Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza Ravintolat.

– Joka tapauksessa ravintoloissa tulee keskittyä lähiruoan käyttöön ja hävikin pienentämiseen sekä vastuullisiin hankintoihin, sanoo Tynjä ravintolatoiminnoista.

Riitta Tynjää voi äänestää Keski-Suomen vaalialueella numerolla 100.

Jyväskyläläinen Riitta Tynjä haluaa Tradekan lähikauppatoiminnan takaisin. Kuva: Emma Grönqvist

Osuustoiminnan edelläkävijäksi

Etelä-Suomen vaalialueella ehdolla oleva toimitsija Arto Viitaniemi Järvenpäästä on niin ikään ollut pitkään osuuskunnan jäsen.

– Tradekan jäsenyyteni juontaa paikallisen osuusliikkeen eli Perhelän jäsenyyteen. Perhelä oli merkittävä tekijä Järvenpäässä myymäläverkostoineen ja muine toimintoineen. Se oli taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvin toimiva osuustoimintayksikkö, josta sitten eri vaiheitten jälkeen tuli osa Tradekaa, kertoo Viitaniemi.

Viitaniemi on ollut tiiviisti mukana helmikuun vaalien tekemisessä ja toiminut koko maan vaaliasiamiehenä Kommunistit ja sitoutumattomat -listoille. Tekemistä on siis riittänyt ja varsinkin aikana, jolloin aluevaalit on käyty lähes samalla hetkellä.

Järvenpääläisen ehdokkaan mieleen tulee monia ehdotuksia Tradekan toiminnan parantamiseksi.

– Tradeka voisi ryhtyä osuustoiminnan uudeksi edelläkävijäksi ja palata siten juurilleen. Muun muassa tukemalla organisatoorisesti ja myös taloudellisesti lähiruoan tuotantoa ja elintarvikkeiden jakelua. Myös osuustoimintamallisen asumisen edistäminen ja kehittäminen voisi olla asialistalla entistä enemmän. Jäljellä olevaa punapääomaa, joka ei ole ihan vaatimaton, voisi käyttää tämäntyyppisten hankkeiden kehittämiseen, sanoo Viitaniemi.

– Tradekan tulevaisuus osuustoimintaliikkeenä on kiinni siitä, astuuko se nimenomaan osuustoiminnan kehittämisen etujoukkoon. Ainakin toivon, että suunta olisi tämä, sanoo Viitaniemi lopuksi.

Arto Viitaniemeä voi äänestää Etelä-Suomessa numerolla 119.

Äänestä kommunistia

Osuustoiminnalla on Suomessa siis vahvat perinteet, joiden ansiosta Tradekallakin on noin 200 000 jäsentä, merkittävää omistusta ja monia mahdollisuuksia edistää osuustoiminnan päämääriä. Kommunistit ja sitoutumattomat -listojen vaaliohjelmassa vaaditaan Tradekaa takaisin osuustoiminnan juurille.

– Tradeka voisi ryhtyä osuustoiminnan uudeksi edelläkävijäksi ja palata siten juurilleen.

– Osuuskunta Tradeka on etääntynyt kauas kuluttajien ja työntekijöiden osuustoiminnan juurilta. Tradeka ja sen osuustoiminnallisuus eivät näy ihmisten arjessa. Samaan aikaan on kuitenkin suuri tarve kehittää vaihtoehtoja ihmisiä ja luontoa riistävälle kapitalismille. Osuustoiminnan perusidea tuotannosta ja sen tulosten jakamisesta ihmisten tarpeita varten eikä liikevoittojen kasvattamiseksi on tänäänkin ajankohtainen. On myös syntynyt uutta osuustoiminnallisuutta Tradekan ulkopuolella, sanotaan ohjelmassa.

– Tradekan aiemmin harjoittaman lähikaupan myyminen ulkomaisille sijoittajille kiihdytti päivittäistavarakaupan keskittymistä Suomessa. Samalla se heikensi osuuskunnan yhteyttä jäsenistöön ja laajemminkin kuluttajiin. Samaan aikaan on kuitenkin syntynyt uutta paikallista taloutta, uusia osuuskuntia, ruokapiirejä, jakamistaloutta ja yhteisötaloutta, joissa on paljon samoja tavoitteita, joille osuustoimintaliike syntyi, sanotaan ohjelmassa.

– Sekä perinteisen että uuden osuustoiminnan keinoja tarvitaan, jotta voidaan vastata 2020-luvun haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen, kestävien tuotanto- ja kulutustapojen kehittäminen, työllisyyden ja työntekijöiden aseman parantaminen, digitalisaatio, eriarvoisuuden vähentäminen sekä suuryhtiöiden, pankkien ja sijoittajien vallan rajoittaminen.

– Haluamme vahvistaa työväen ja kuluttajien itsenäisen, jäsenvaltaisen osuustoiminnan edistyksellisiä periaatteita sekä Tradekan jäsenten ja sen omistamien yhtiöiden työntekijöiden etuja ja vaikutusmahdollisuuksia. Osuuskunnan tulee kantaa vastuuta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, sivistyksen, solidaarisuuden ja rauhan edistämisestä.

Ohjelmassa nousevat esille myös työntekijöiden aseman parantaminen, jäsenetujen parantaminen sekä ilmastoteot.

Kommunistit ja sitoutumattomat -listan vuoden 2022 vaalilogo