Tshernobyl – Fukushima – Olkiluoto?

Tshernobylin ydinonnettomuudesta tuli viime tiistaina kuluneeksi 25 vuotta. Helsingissä järjestetty ydinvoiman vastainen mielenosoituskulkue sai liikkeelle tuhat osanottajaa. Mielenosoituksessa haluttiin muistuttaa päättäjiä ydinvoiman uhkista, joista tuoreena esimerkkinä Japanin Fukushima, missä tilanne äityi lopulta lähes yhtä vakavaksi kuin Tshernobylissa.

Huhtikuun 26. 1986 silloisen Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan alueella tapahtunut voimalaonnettomuus aiheutti Ukrainan mukaan vuosina 1986-2000 noin 150 miljardin dollarin vahingot. Venäjän tiedeakatemia arvioi, että jopa 200 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti onnettomuuden vuoksi.

Ydinvoima tuottaa ydinaseita

Mielenosoituskulkue eteni Helsingin Rautatietorilta Esplanadille ja Mannerheimintietä eduskuntatalolle, missä uusi eduskunta on aloittanut järjestäytymisen. Muutama lähinnä vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustaja oli ehtinyt mielenosoitukseenkin asti.

Ydinvoiman vastustaminen on myös rauhanliikkeelle tärkeä teema. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius nosti esille valtamediassa harvoin todetun linkin ydinvoiman ja ydinaseiden välillä.

– Ydinaseissa käytetään ydinvoimaloista saatua ja sen jälkeen edelleen rikastettua polttoainetta. Pelko, että ydinasemateriaalia joutuu sellaisille tahoille joiden todellakaan emme halua saavan mahdollisuutta rakentaa likaista pommia tai oikeaa ydinasetta, on todellinen, sanoi Lodenius.

Vaihtoehtoja ydinvoimalle on

Riskit kiinnostavat vain kun ne toteutuvat, harmitteli Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen. Hän pelkäsi, että Fukushiman tapahtumien opetukset unohtuvat nousevan ydinvoimakiiman alle.

Nissisen mukaan keskustelu ydinvoiman riskeistä on ajankohtaista juuri nyt, kun uutta hallitusta ja sen ohjelmaa sorvataan eduskunnassa. Hän muistutti, että Olkiluotoon nouseva kolmosreaktori on maailman suurin ydinreaktori, johon sisältyvät riskit ovat myös omaa luokkaansa.

Ydinvoiman vastustajat eivät tyydy pelkkään vastustamiseen, vaan esille otettiin myös vaihtoehtoja: uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä.

– Monet selvitykset ja enenevässä määrin myös käytäntö osoittavat, että energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen kirjo riittävät turvaamaan sähkönsaannin nyt ja tulevaisuudessa, sanoi Nissinen.

Pohjois-Suomeen tulossa Fuku-Simo?

Fennovoima suunnittelee ydinvoimalaa Simoon. Tarkoitus olisi, että voimala saisi lauhdevetensä Perämeren Karsikon matalikolta.

Meri-Lapin ydinverkoston Hilkka Lipposen mukaan tämä olisi turmiollista paikalliselle kalakannalle sekä lohen ja vaellussiian parveilulle. Uhanalaiset vaelluskalakannat tuhoutuisivat muutamassa vuodessa.

Viranomaisten mukaan Japanin Fukushiman kaltainen tsunami on mahdoton Perämerellä. Lipposen mukaan tsunamin sijasta kasautuva ahtojää voi aiheuttaa Simossakin ”Fuku-Simo” -ydinturman.

– Perämeri on matala, ja ahtojäät kasautuvat sen rantavesiin jopa kymmenen metriä korkeiksi pohjaan ulottuvaksi röykkiöiksi, jotka voivat estää lauhdeveden oton kuukausiksi, hän kertoi.

Myös Kemissä järjestettiin tiistaina ydinvoiman vastainen mielenosoitus. Mielenosoittajat pystyttivät kävelykadulle muistokiven Tshernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien uhreille. Kivessä muistutetaan säteilyvaaramerkin yhteydessä, että Tshernobylista on matkaa Kemiin 1 627 ja Fukushimasta 7 334 kilometriä.

Huolestuttavaa on se, että Simon Karsikonniemeen suunnitellusta voimalasta on matkaa Kemin keskustaan vain 13,7 kilometriä.