Tuhon käsikirjoitus Palestiinassa

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 47/2006.

Tiedonantajan 24.2.2006 ilmestyneessä numerossa lainattiin New York Timesin 13.2. julkaisemaa artikkelia, joka oli otsikoitu ”USA:n ja Israelin sanotaan keskustelevan Hamasin syrjäyttämisestä”. Se antoi lisätodisteita USA:n ja Israelin tavoitteesta kaataa saman vuoden alussa pidetyissä demokraattisissa vaaleissa valittu Hamas-johtoinen palestiinalaishallinto. Artikkelissa todettiin muun muassa:

”Tarkoitus on näännyttää palestiinalaishallinto rahan ja kansainvälisten yhteyksien puutteeseen aina siihen pisteeseen saakka, että joidenkin kuukausien päästä sen presidentin Mahmud Abbasin on pakko julistaa uudet vaalit. Toiveena on, että palestiinalaiset tulevat olemaan niin tyytymättömiä elämään Hamasin alaisuudessa, että he palauttavat virkaan uudistetun ja tapansa parantaneen Fatah-liikkeen.”

”Jos Hamas-hallitus on kyvytön maksamaan työläisten palkkoja, tuomaan maahan tavaroita, suorittamaan rahansiirtoja ja saamaan merkittäviä määriä ulkopuolista apua, herra Abbasilla, presidentillä, olisi yhdysvaltalaisten ja israelilaisten viranomaisten mukaan valtuudet hajottaa parlamentti ja julistaa uudet vaalit, vaikka tätä valtaa ei palestiinalaisten perustuslaissa selvästi määritelläkään.”

Myöhemmät tapahtumat ovat noudattaneet yllä kuvattua käsikirjoitusta. USA, Israel ja EU julistivat palestiinalaishallinnon taloudelliseen, poliittiseen ja diplomaattiseen saartoon. Verukkeena käytettiin muun muassa sitä, että samat tahot pitivät Hamasia ”terroristijärjestönä”, että Hamas ei suostunut luopumaan ”väkivallasta” eli miehityksen vastaisesta taistelusta ja että Hamas ei tunnustanut nykyisen kaltaisen, palestiinalaisalueita miehittävän Israelin olemassaolon oikeutta.

Saartopolitiikan harjoittajat jatkoivat linjallaan, vaikka Hamas julisti sovinnollisena eleenä yksipuolisen tulitauon, jota se myös noudatti aina Israelin kesällä tekemiin palestiinalaissiviilien joukkomurhiin saakka. Siitäkään ei välitetty, että Hamas selvensi Israel-kantaansa koskevia tahallisia väärinkäsityksiä. Viimeksi asiaa selvensi Hamasin korkein johtaja Khaled Meshaal saksalaislehti Junge Weltin Rainer Ruppille antamassaan haastattelussa: Hamas on valmis rauhanomaiseen rinnakkaiseloon Israelin kanssa vuoden 1967 rajojen puitteissa.

Samalla kun saartoa jatkettiin Israel aloitti kesällä tehostetun väkivaltaisuuksien provosoinnin ja laajamittaiset hyökkäykset palestiinalaisalueille. Tämä oli samalla osa Libanoniin tehtävän hyökkäyksen valmistelua.

Vaikka Israel kärsi tappion Libanonissa, palestiinalaishallinnon horjutuspyrkimykset ovat jatkuneet. Eri palestiinalaisryhmiä, ennen kaikkea Fatahin ja Hamasin kannattajia, on kaikin tavoin usutettu toistensa kimppuun. Tässä on valitettavasti käytetty hyväksi USA:n ja Israelin kanssa hyvissä väleissä olevaa Abbasia. USA on myös kouluttanut Abbasin turvakaartia tehdäkseen siitä iskunyrkin Hamasia vastaan. Oma roolinsa on myös Mohammed Dahlanin johtamilla asemiehillä, joiden Hamas epäilee osallistuneen viikon takaiseen pääministeri Ismail Hanian murhayritykseen. Ilman muuta palestiinalaisten keskinäisiä väkivaltaisuuksia provosoivat myös israelilaiset erikoisoperaatioiden joukot.

Huomion kiinnittämiseksi pois todellisista ongelmista luodaan mielikuvaa alueesta sisällissodan partaalla, vaikka Fatahin ja Hamasin kannattajat ovat valtaosin yhtä mieltä tärkeimmistä asioista.

Tämän harkitusti ja keinotekoisesti aikaan saadun jännitystilan ”ratkaisemiseksi” – todellisuudessa oikean sisällissodan lietsomiseksi – presidentti Abbas määräsi viime lauantaina järjestämään uudet parlamentti- ja presidentinvaalit. USA, Israel ja Britannia antoivat välittömästi tukensa Abbasin ilmoitukselle. Eli tältäkin osin New York Timesissa selostettu käsikirjoitus toimii.

Hamasin ja useiden muiden palestiinalaisjärjestöjen mukaan Abbasilla ei ole mitään oikeutta hajottaa palestiinalaisparlamenttia ja määrätä ennenaikaisia vaaleja. Kyse on perustuslain vastaisesta, USA:n ja Israelin juonimasta yrityksestä kaapata valta ja syrjäyttää Hamas-johtoinen hallitus. Yritykselle on tiettävästi hankittu myös EU:n ja länsimielisten arabihallitusten siunaus.

Operaatio ei välttämättä koske vain Palestiinaa, vaan se voi myös olla osa laajempaa sotasuunnitelmaa Lähi-idässä. Tämän suunnitelman täytäntöönpano on vaikeutunut Washingtonin ja Tel Avivin kannalta myttyyn menneiden Irakin ja Libanonin sotien takia, mutta siitä ei ole luovuttu.

(ES)