Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Turhia kuolemia Linnake-Euroopan rajoilla

    Pääkirjoitukset
    24.4.2015 - 13:32
    Marko Korvela

    Samaan aikaan kun Suomessa valittiin uutta eduskuntaa, kertoivat uutiset jälleen uudesta murhenäytelmästä Välimerellä. Siirtolaisia Afrikasta Eurooppaan kuljettanut laiva kaatui Libyan vesien ulkopuolella ja arviolta 800 hukkui. Vain muutamaa päivää aiemmin jopa 400 ihmistä menehtyi vastaavassa turmassa, kun Libyasta kohti Sisiliaa matkannut alus upposi.

    Onnettomuudet nostavat afrikkalaisten siirtolaisten hukkumisluvun tänä vuonna noin 1 600:een, mikä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin uhriluku vastaavana ajankohtana viime vuonna.

    YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 219 000 ihmistä ylitti viime vuonna Välimeren ja heistä 3 500 kuoli. Tänä vuonna Eurooppaan on tullut tähän mennessä 35 000 siirtolaista ja pakolaista.

    Suomen Pakolaisapu laskee, että maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeisellä ajalla – yli 51 miljoonaa. Yli 86 % prosenttia pakolaisista asuu kehittyvissä maissa.

    Kasvavan siirtolaisuuden ja pakolaisuuden taustalla on ennen muuta entistä intensiivisempi imperialismi. Naton, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin käymä ”terrorismin vastainen sota” on tehnyt Libyasta, Syyriasta, Irakista, Malista ja useasta muusta maasta käytännössä elinkelvottomia.

    Kehittyvät maat kärsivät lisäksi paljon puhutuista vapaakauppasopimuksista, jotka ovat muun muassa tuhonneet paikallisen ruoantuotannon edellytyksiä, aiheuttaneet työttömyyttä ja nostaneet tavallisten ihmisten elinkustannuksia.

    Kapitalismin finanssikriisin myötä kansainvälistä spekulointirahaa on investoitu ruoka- ja agribisnekseen, mikä on vaikeuttanut ihmisten toimeentuloa ja vaikuttanut osaltaan yhteiskunnallisten levottomuuksien syntyyn esimerkiksi arabimaissa. Myös ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat jatkossa entisestään lisäämään ihmisten tarvetta muuttaa asuinsijoiltaan.

    Euroopan unionin johtajat ovat toistaiseksi tarjonneet ratkaisuksi ongelmaan keppiä. Erityisesti suurimpien pakolaisvirtojen kohde Italia haluaisi hyökätä ihmissalakuljettajia vastaan ja tuhota kuljetukseen käytettäviä aluksia. On totta, että ihmissalakuljetus on likaista ja tuottavaa bisnestä. On silti epäselvää, miten tavallinen kalastusalus erotetaan laittomuuksiin käytetystä laivasta. Lieneekö Italian tarkoitus tuhota joka ikinen eteläisellä Välimerellä käytettävä vesikelpoinen kulkupeli? Joka tapauksessa kyseessä olisivat jo laajamittaiset sotilaalliset operaatiot, joille ainakin muodollisesti pitäisi saada YK:n valtuutus ja Libyan hallituksen lupa.

    Toisaalta on väläytelty pakolaisten käyttämien reittien sulkemista jo Libyan eteläpuolella Nigerissä. Näin ainakin saadaan likainen työ tehtyä huomaamattomasti kaukana EU:n ulkorajoilta. Nyt jo esimerkiksi Marokossa on leirejä, joihin eteläisestä Afrikasta saapuvia pakolaisia sijoitetaan. Tulevaisuudessa vastaavia keskitysleirejä nousisi EU:n tuella muuallekin.

    Välimeren tragedioiden taustalla ovat paitsi sodat, myös EU:n tiukka raja- ja viisumipolitiikka. Suomen Pakolaisavun mukaan turvallisia ja laillisia väyliä kansainvälisen suojelun hakemiseen ei tällä hetkellä juurikaan ole. Viisumeita ei lähtökohtaisesti myönnetä, jos hakijan epäillään hakevan turvapaikkaa. Syyrialaisille myönnettyjen viisumien määrä on tästä syystä romahtanut sisällissodan alkamisen jälkeen.

    Viisumisäännöksissä on kuitenkin poikkeus: humanitaarinen viisumi. Pakolaisapu huomauttaa, että viisumin avulla henkilö voisi matkustaa turvallisesti Suomeen ja hakea täällä turvapaikkaa, kuten kuka tahansa alueelle saapunut turvapaikanhakija.

    Niin kauan kuin maailmassa on sotia ja eriarvoisuutta, ihmiset tulevat pakenemaan – heillä ei ole muita vaihtoehtoja.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Hyvinvointidataa hyödyntävä terveydenhoito paljastaisi uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kuva Larry D. Moore CCO 4.0
    Kotimaa
    11.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua

    Terveysdata on noussut 2020-luvun keskeiseksi tuotantovälineeksi, jonka ympärille rakentuu uudenlainen yhteiskunnallinen vallanjako.

    kuva Maarit Åström
    Tutkimus
    10.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuka hyötyy ikäsyrjinnästä?

    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Politiikka
    9.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    HUS Hanna Raijas Turva
    Tutkimus
    8.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Puettava robotiikka haastaa vallan jaon terveydenhuollossa

    Heidi Koivisto Robertson 1 Kuurojen Liitto
    Uutiset
    7.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuulovammaisten lasten opetus ajautunut kriisiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!