Turun sosiaalifoorumi etsi vaikutusmahdollisuuksia

Lauantaina pidetyssä Turun sosiaalifoorumissa keskusteltiin kapitalismin kriisistä, köyhyydestä ja vähemmistöryhmien asemasta.

Kymmenen vuotta sosiaalifoorumiliikettä on takana. Tapahtuma pyrkii tarjoamaan tilaa keskustelulle, ja järjestävien tahojen yhdistävänä tekijänä on usko oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan.

Monet Turun sosiaalifoorumin osanottajista olivat yhtä mieltä siitä, että demokratiaa on syytä parantaa, tai kapitalismin globaali kriisi siirretään viime kädessä hyvinvointijärjestelmien purkamiseen ja palkansaajille. Suomalaisella kunnallistasolla kansalaisten mielipiteitä ei nykyisellään juuri kuunnella.

Yleisöpuheenvuoroissa korostui omakohtainen turhautuminen vaikuttamisen mahdottomuuteen, ellei ole rahaa. Kaivattiin toimivia esimerkkejä siitä, miten asioita pystyy muuttamaan.

Kuntademokratian huolestuttava tilanne

Kuntalaisvaikuttamista tutkineen Johanna Kallion mukaan kuntalaisten ja päättäjien mielipide-erot ja käsitykset kunnallisista hyvinvointipalveluista ovat täysin erilaiset.

– Mitä tämä merkitsee paikallisen demokratian näkökulmasta? Asiantuntijavaltaisen ja taloudellisia näkökulmia painottavan hallinnon näkökulma on painottunut, Kallio sanoi puheenvuorossaan.

– Asiantuntijoiden ja virkamiesten asema on vahvistunut eivätkä he keskustele kauheasti muutoksista ja uusista päätöksistä.

Kallio totesi väitöskirjatutkimuksensa tulosten olevan kuntalaisen vaikuttamisen kannalta pessimistiset. Hän näki tilanteen kehnompana verrattuna eräisiin muihin EU-maihin, joissa keskustelu- ja mielenosoituskulttuuri on paremmassa jamassa.

Kaataako Kreikka kapitalismin?

Marxilaisen työväenliiton Dimitris Mizaras kertoi puheenvuorossaan entisen kotimaansa Kreikan tilanteesta kapitalismin kriisin osatekijänä. Mizaraksen mukaan kysymys kuuluu, kaataako Kreikka globaalikapitalismin.

– Rikki ei ole Kreikka tai Kreikan talous, vaan kapitalismin ketju, Mizaras kommentoi. Hän pyrki puheenvuorollaan osoittamaan, että raha, jota Kreikka nielee satoja miljardeja, ei mene kreikkalaisille.

Mizaraksen mukaan jokainen apupaketti tuo mukanaan joukon leikkauksia, säästöjä ja muita kansaa kurjistavia toimenpiteitä. Tästä kaikesta muodostuu yhteensä pienempi summa kuin ne lisälainat, joita Kreikalle ollaan antamassa.

Lisäksi Kreikan velat ovat olleet vain 2 % koko euroalueen velasta; Italian 2000 miljardin velka esimerkiksi vastaa neljännestä.

– Jos kyse olisi kreikkalaisesta kriisistä, maan pelastaminen olisi lasten leikkiä, Mizaras totesi.

– Iltalia on tänään siellä missä Kreikka oli 2010. Samalla EKP:stä on tullut historian suurin roskapankki.

Tappava säästöohjelma on luonut Kreikassa joukon sosiaalisia ongelmia. Samalla kuitenkin kriisin heikoin linkki on Mizaraksen mukaan vallankumouksen veturi.

– Puhun Ateenasta.

Mizaras totesi, että kreikkalaisten auttaminen ei tapahdu ainakaan tämänhetkisillä tuilla, jotka tulevat tavallisten EU-maiden kansalaisten maksettavaksi ja kuluvat pankkien ylläpitämiseen.

Sosiaalifoorumissa kuultiin myös Mari Heimalan puheenvuoro epäkohdista vammaisen asemassa. Turkulainen kunnallisvaikuttaja Roda Hassan puolestaan kertoi vaikuttamisesta yhteiskunnassa somalin ja maahanmuuttajan näkökulmasta.

Lopuksi katsottiin Huutoja taivaalla -dokumenttielokuva, joka kertoi Espanjan kansanliikkeestä Barcelonassa.

Turun sosiaalifoorumi >>>