Turun yliopiston tutkimus: Kotiakut eivät maksa itseään takaisin suomalaisissa kotitalouksissa
Turun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kotiakut eivät ole suomalaisille kotitalouksille taloudellisesti kannattava investointi nykyisillä sähkön hinnoilla ja akkujen kustannuksilla.Tutkimus perustuu todelliseen kulutus- ja tuotantodataan sekä vuosien 2020–2022 tuntikohtaisiin spot-hintoihin. Tulokset haastavat markkinaehtoisen energiapolitiikan lupaukset, joiden mukaan kotitaloudet voisivat säästää merkittävästi varastoimalla omaa aurinkosähköään.
Tutkimuksen mukaan akkujen tuottamat vuosisäästöt jäivät tyypillisesti muutamiin kymmeniin euroihin tai parhaimmillaan muutamaan sataan euroon. Tämä ei riitä kattamaan akkujen korkeita investointikustannuksia.
Aurinkosähkön varastointi ei tuota säästöjä
Tutkimuksessa tarkasteltiin 4 kilowatin aurinkosähköjärjestelmää ja 13,5 kilowattitunnin akkua, jonka hinta asennuksineen oli noin 9000 euroa. Tämä vastaa yleisesti markkinoilla olevia kotiakkuja. Kun mukaan laskettiin akun kuluminen, säästöjen määrä jäi selvästi investointia pienemmäksi.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Karttunen toteaa, että edes optimointiin tai koneoppimiseen perustuvat lataus- ja purkualgoritmit eivät tuoneet riittäviä säästöjä.
Joissakin tapauksissa akku jopa lisäsi kotitalouden sähkölaskua verrattuna tilanteeseen, jossa aurinkosähköä käytettiin ilman akkua.
”Jos itse käytetyn tuotannon osuuden maksimoi ilman että huomioi sähkön hintaa, voidaan suurten sähkönhinnan vaihteluiden aikana päätyä tilanteeseen, jossa olisikin ollut taloudellisesti kannattavampaa myydä päivällä tuotettu sähkö suoraan verkkoon kuin varastoida sitä akkuun ja käyttää myöhemmin itse”, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Karttunen (28.5.2026).
Korkeat kustannukset ja matalat hinnat estävät kannattavuuden
Tutkimuksessa arvioitiin, että vuoden 2022 korkeiden sähkönhintojen aikana akku olisi ollut kannattava vain, jos sen hinta olisi ollut enintään 185 euroa kilowattitunnilta. Markkinoilla vastaavan akun hinta oli kuitenkin noin 667 euroa kilowattitunnilta.
Karttunen huomauttaa, että sähkön hinnat ovat sittemmin laskeneet, eikä akkujen hintakehitys ole muuttanut tilannetta.
”Vuoden 2022 jälkeen sähkönhinnat ovat tulleet alaspäin, ja vaikka hinnanvaihtelut ovat korkeammat kuin ennen energiakriisiä, ei tämän päivän sähkönhinnoillakaan akku olisi tässä tapauksessa kannattava. Akkujen hinnatkaan eivät ole tulleet niin merkittävästi alas, että se vaikuttaisi tuloksiin”, sanoo Karttunen.
Akun kuluminen on merkittävä tekijä, jota aiemmissa tutkimuksissa on usein sivuutettu. Akut kuluvat myös silloin, kun niitä ei käytetä – erityisesti talvikuukausina, jolloin aurinkosähkön tuotanto on vähäistä.
Materiaalitekniikan professori Kati Miettunen muistuttaa, ettei akku tarjoa myöskään varmaa turvaa sähkökatkojen varalle.
”Monelle tulee yllätykseksi, että tavalliset kotiakut ovat kytkettyjä sähköverkkoon eivätkä toimi sähkökatkojen aikana, sillä akunohjausjärjestelmä tarvitsee toimiakseen verkkovirtaa. Akusta ei siis välttämättä saa sitä turvaa, mitä siltä odottaa”, sanoo materiaalitekniikan professori Kati Miettunen (28.5.2026).
Kotiakkujen kannattavuus epätodennäköistä lähivuosina
Tutkimuksen johtopäätös on selvä: kotiakkujen taloudellinen kannattavuus Suomessa on epätodennäköistä lähivuosina, jos akun ainoa tarkoitus on aurinkosähkön varastointi.
”Päivisin sähkönhinnat ovat korkeampia kuin öisin, joten aurinkosähkön ylijäämän siirtäminen yölle tuo vain rajallisesti säästöjä”, sanoo Karttunen.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!