Tutkimus: Yksinäisyys kurjistaa suomalaisia

Tänään julkistettiin Yksinäisten Suomi –kirja, joka pureutuu yksinäisyyden maailmaan. Diakonia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana keräämässä aineistoa suomalaisten yksinäisyydestä Helsingin Sanomien viime syksynä julkaisemassa köyhyyskyselyssä Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa. Diak on ollut mukana keräämässä aineistoa suomalaisten yksinäisyydestä Helsingin Sanomien viime syksynä julkaisemassa köyhyyskyselyssä Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa.

Juho Saaren toimittamassa teoksessa on mukana kirjoittajana Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen.

Parisuhde vähentää yksinäisyyttä selvästi – etenkin miehillä.

Kainulaisen tutkimuksen mukaan yksinäisyydellä on suora yhteys elämänlaatuun, eli koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Perherakenne on yksi tekijä, joka selkeästi vaikuttaa yksinäisyyteen: yksinään asuvat ja yksinhuoltajat ovat yleisesti ottaen yksinäisimpiä. Parisuhde sen sijaan vähentää yksinäisyyttä selvästi – etenkin miehillä.

– Miehet ovat selvästi tyytyväisempiä parisuhteeseensa kuin naiset. Tämä vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisää tyytyväisyyttä, Kainulainen toteaa.

Silmiinpistävintä aineistossa on Kainulaisen mukaan vanhempien luona asuvien nuorten aikuisten yksinäisyyden tunne, joka voimistuu iän myötä.

– Jokainen ikävuosi kotona tuo lisää yksinäisyyttä ja pahaa oloa, Sakari Kainulainen sanoo.

Toinen ryhmä, joiden yksinäisyyden kokemukset korostuivat, ovat yksinhuoltajat, etenkin nuoret.

Lapsuuden yksinäisyys kertautuu, mutta yksikin sydänystävä auttaa

Ystävien määrän kasvu parantaa elämänlaatua. Ystävät ovat merkityksellisimpiä nuorella iällä: tärkeimmillään ystävyyssuhteet ovat noin 20 vuoden iässä. Toisaalta ystävyyssuhteiden laadulla on määrää suurempi merkitys: sydänystävän olemassaolo vaikuttaa koettuun hyvinvointiin tutkimusaineiston mukaan kaikkein eniten.

Myös lapsuuden yksinäisyyden kokemuksilla on merkitystä vielä vanhempanakin. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat olleensa lapsena ja teini-iässä yksinäisiä, olivat sitä myös keski-ikäisenä. Tärkeää olisi tutkijan mukaan katkaista kierre jo alkuunsa, mutta kuinka?

Oma asennekin voi ratkaista ainakin aikuisilla.

– Yksinäisen ympärillä olevat ovat keskeisessä roolissa; vuorovaikutus kun on ainakin kahden kauppa. Liian helposti ryhmässä suljetaan joitain ulos ja tämä saattaa alkaa jo hyvin pienenä, Kainulainen sanoo.

Oma asennekin voi ratkaista ainakin aikuisilla. Yksinäisyyttä on tutkijan mukaan kahdenlaista: sosiaalista, joka johtuu ystävien puutteesta, tai emotionaalista, jolloin olemassa olevat ihmiskontaktit eivät poista yksinäisyyden tunnetta. Edelliseen tepsii tutkijan mukaan hakeutuminen ihmisten joukkoon tavalla tai toisella, mutta jälkimmäisessä tulisi pohtia enemmän myös omaa rooliaan.

– Toiminko jotenkin niin tai asetanko rajoja liian korkealle, että ihmissuhteet eivät ole tyydyttäviä. Ehkä kannattaisi myös pohtia sitä, että mikä muu asia tuo mielihyvää kuin ihmissuhteet ja voisiko sitä puolta elämässään voimistaa, jolloin katse ei ainakaan ensimmäisenä kohdistuisi yksinäisyyden voittamiseen, Kainulainen pohtii.