Työaikaa lyhentämällä uudet normit työelämään

Iso-Britannian yleisradio BBC teki helmikuussa reportaasin Ruotsin työajan lyhentämisen kokeilusta. Kokemukset olivat poikkeuksellisen hyviä. Tuottavuus parani muun muassa tutkituilla hoiva-aloilla. Kokonaistaloudellisesti kokeilu on ollut luultavasti vielä kannattavampi, kuin mitä BBC:n jutusta suoraan kävi ilmi. Kerrannaisvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta muun muassa työttömyyskulujen väheneminen, ostovoiman lisääntyminen sekä työhyvinvoinnin paraneminen ovat merkittäviä tekijöitä laskettaessa työajan lyhentämisen vaikutuksia. Positiiviset vaikutukset ovat nimenomaan seurausta siitä, että palkkaa ei alenneta: kuuden tunnin työstä saa koko työpäivää vastaavan summan. Mikäli palkkoja alennetaan, vaikutukset eivät ole myönteisiä.

Kiky-sopimuksella työaikaa pidennettiin, mitä voi pitää historiallisesti takapakkina työväenluokalle. Suunta pitäisi kaikkien mittarien mukaan olla toinen.

Suomen kommunistinen puolue teki jo vuosituhannen alussa esityksen työajan lyhentämisestä. Lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta siten, että yleinen päivittäinen työaika on kuusi tuntia ja viikkotyöaika 30 tuntia, luodaan uudet työntekijöiden oikeudet paremmin turvaavat normit työelämään. Uudistus voidaan ja se on välttämätöntä toteuttaa työnantajia velvoittavalla lainsäädännöllä. Työajan lyhentämiselle voidaan avata tietä myös ay-liikkeen sopimuspolitiikalla.

SKP on laskenut, että työajan lyhentämisellä saataisiin aikaan huomattava tulonsiirto palkansaajien hyväksi. Kommunistien uudistus korjaisi voittojen ja palkkojen välisen tulonjakosuhteen Suomessa pitkän aikavälin keskiarvon mukaiseksi. Työllisyyttä työajan lyhentäminen kohentaisi merkittävästi. Palkkaamalla lisää työvoimaa voidaan työllistää jopa 250 000 – 300 000 henkilöä. Tämä edellyttää, että ay-liikkeelle ja työntekijöille luodaan edellytykset valvoa tehokkaasti lain toteuttamista.

Yhä tärkeämmiksi perusteluiksi työajan lyhentämisen toteuttamiseksi ovat nousseet työelämän pahoinvoinnin jatkuvaan lisääntymiseen ja perhepolitiikkaan liittyvät syyt. Hiostaminen ja myös työajan pitkälle viedyt joustot ovat kasvattaneet stressin ja työuupumuksen kestämättömiin mittoihin. Tämä näkyy erittäin vahvasti myös perheiden kasvavana pahoinvointina. Työelämän palauttaminen säännönmukaisiin uomiin ja lisäajan antaminen lapsille, perheille ja ystäville on turvattavissa vain lakiteitse työaikaa lyhentämällä. Stressistä vapaa aika lasten kanssa olisi avokas lahja monille perheille.

Työajan lyhentäminen tarjoaa mahdollisuuksia vähentää työuupumusta ja parantaa työssä jaksamista.

Hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös se miten julkiset palvelut toimivat ja miten niitä on saatavissa. Tämänkin ongelman ratkaisemisessa työajan lyhentämisellä on erittäin suuri merkitys. Ensinnäkin; työajan lyhentämisen puitteissa voidaan parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta palkkaamalla lisää työvoimaa ja toteuttamalla palvelutuotannossa esimerkiksi 6+6-työaikavuoroja. Toiseksi; julkisten palvelujen rahoituspohja parantuu, kun verotulot kasvavat työttömyyskulujen vähentyessä ja tulonjaon muuttuessa oikeudenmukaisemmaksi. Näin voidaan siirtyä leikkauslinjalta palvelujen kehittämisen tielle.

Työajan lyhentäminen tarjoaa mahdollisuuksia vähentää työuupumusta ja parantaa työssä jaksamista. Työntekijöille jäisi enemmän vapaa-aikaa, mahdollisuuksia sivistää itseään, harrastaa sekä parantaa ja monipuolistaa myös ammattitaistoaan. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että nykyisin useimmat ammatit vaativat jatkuvaa lisä- ja uudelleenkoulutusta. Työaikaa lyhentämällä voidaan antaa enemmän aikaa perheelle, lapsille ja ystäville. Se auttaa vähentämään monia perhe-, nuoriso-, sosiaalisia ongelmia.

Yleistä työaikaa lyhentämällä monien nykyisin erilaisissa epätyypillisissä ja alipalkatuissa työsuhteissa olevien asemaa voidaan parantaa soveltamalla lyhennetyn työpäivän normeja yleisten työehtojen tason kohottamiseen. Myös demokratian, työntekijöiden ja ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksien kannalta siirtyminen kuuden tunnin työpäivään ja 30 tunnin työviikkoon olisi tärkeä edistysaskel. Siihen loppuisi se kiristysvaltti, joka perustuu suurtyöttömyyden aiheuttamaan epävarmuuteen. Tämä hyödyttäisi sekä työssä olevia että työttömiä.

Työajan lyhentäminen parantaisi edellytyksiä ympäristöä säästäville ratkaisuille. Muun muassa joukkoliikenteen palvelujen käyttöä voitaisiin kehittää tasaisemmin. Erilaisten investointien käyttöaikaa voitaisiin myös lisätä ja hyödyntää tehokkaammin.