Työmarkkinat sakkaavat: työnhaku vaikeutuu ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy

Työmarkkinoiden tilanne heikkenee Suomessa nopeasti. KEHA-keskuksen tuore työllisyyskatsaus osoittaa, että pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan samaan aikaan, kun uusien avoimien työpaikkojen määrä romahtaa. Toukokuussa ilmoitettiin vain 33 900 uutta työpaikkaa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

”Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää kuntien työllisyyspalveluiden työttömät asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuja oli toukokuussa yhteensä 15 000 henkilöä, mikä on 3 100 vähemmän kuin vuosi sitten ja 4 600 vähemmän kuin tämän vuoden huhtikuussa”, sanoo KEHA-keskuksen tutkija Sebastian Adolfsson järjestön tiedotteessa (24.6.2026).

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa

Pitkäaikaistyöttömiä, eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, oli toukokuussa 139 900. Määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 73 800, kasvua 25 prosenttia.

Kasvu osuu erityisesti työväenluokkaan, joka kantaa talouskuripolitiikan seuraukset. Orpo–Purran hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, opiskelijoiden toimeentuloon ja eläkeläisten asemaan heikentävät entisestään niiden ihmisten tilannetta, jotka jo valmiiksi kamppailevat epävarmojen työmarkkinoiden kanssa.

Työttömyys lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 39 900, mikä on 4 700 enemmän kuin vuosi sitten. Nuorten työttömyyksistä 45,6 prosenttia päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mutta tämä ei kerro parantuneesta tilanteesta vaan työmarkkinoiden pirstaloitumisesta ja epävarmoista työsuhteista.

Yli 55-vuotiaita työttömiä oli 82 300, kasvua 3 300. Ikääntyneiden työnhakijoiden asema on erityisen haavoittuva, sillä he kohtaavat rakenteellista syrjintää ja työmarkkinoiden koventuneita ehtoja.

Avoimet työpaikat vähenevät ja palvelut supistuvat

Uusien avoimien työpaikkojen määrä laski yli kolmanneksella. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden, erityisasiantuntijoiden ja muiden työntekijöiden ammattiryhmissä lasku oli suurinta. Kaikkiaan avoinna oli 62 000 työpaikkaa, 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Samaan aikaan aktivointipalveluiden käyttö vähenee. Toukokuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 74 500 henkilöä, kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntouttavan työtoiminnan käyttö laski 25 prosenttia ja työ- ja koulutuskokeilut 23 prosenttia. Nämä palvelut ovat olleet monille ainoa väylä kohti työllistymistä.

Työvoimakoulutukseen osallistuneiden määrä nousi 10 prosenttia, mutta kokonaiskuva on heikentynyt. Aktivointiaste oli toukokuun lopussa 18,6 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin.

Työllistettyjä, eli palkkatuen ja starttirahan saajia, oli 12 200, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. KEHA-keskus kertoo tarkistaneensa rekistereissään olleita työllistämisjaksoja, jotka olivat jääneet virheellisesti avoimiksi, vaikka niiden olisi pitänyt päättyä jo aiemmin. Kun nämä pitkään auki olleet jaksot merkittiin päättyneiksi, työllistettyjen määrä laski tilastoissa. Kyse on tilastoteknisestä korjauksesta, joka tarkentaa kokonaiskuvaa, mutta ei johdu äkillisestä muutoksesta työllistämistoimissa.

Kapitalistisen järjestelmän rakenteet näkyvät tilastoissa

Tilastot osoittavat, että kapitalistinen talousjärjestelmä sysää kriisien kustannukset työväenluokan harteille. Työpaikkojen väheneminen, palveluiden supistuminen ja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat kokonaisuuden, jossa haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat kantamaan suurimman taakan.

Samaan aikaan työnantajille suunnatut kannustimet ja verokevennykset eivät näy työllisyyden paranemisena. Työmarkkinoiden rakenteellinen epätasa-arvo syvenee, ja luokkajako vahvistuu.

Kaksi erilaista työttömyyden määritelmää

KEHA-keskus muistuttaa, että sen työnvälitystilaston ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

”KEHA-keskuksen työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei, sanoo  Adolfsson.

KEHA-keskus on valtion virasto, joka tuottaa ELY-keskusten (valtion aluehallintoviranomainen) ja TE-toimistojen (työ- ja elinkeinotoimistojen) yhteisiä kehittämis- ja hallintopalveluja sekä tukee työllisyyden, kotoutumisen, digitalisaation ja tiedolla johtamisen kehittämistä. KEHA-keskus toimii valtakunnallisesti hajautetulla ja verkostomaisella toimintamallilla, ja sen tehtäviin kuuluu muun muassa palveluiden yhdenmukaistaminen, toimintaprosessien kehittäminen sekä avustusten ja korvausten maksatusten käsittely.

Tilastokeskuksen määritelmä on tiukempi ja edellyttää aktiivista työnhakua neljän viikon aikana sekä valmiutta ottaa työtä vastaan kahden viikon sisällä.

---