Työmatkatapaturmat vähenivät

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) julkaisi tuoreet luvut vuoden 2025 työtapaturmista. Kokonaiskuva on kaksijakoinen: työmatkatapaturmat vähenivät selvästi, mutta työpaikoilla sattuneiden tapaturmien taajuus nousi hieman.

Muutokset kertovat sekä sääolojen vaikutuksesta arjen turvallisuuteen että työelämän rakenteellisista jännitteistä.

Vuonna 2025 sattui yhteensä 107 000 työtapaturmaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku johtui lähes kokonaan työmatkatapaturmien vähenemisestä. Työpaikkatapaturmien määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

TVK:n mukaan työmatkatapaturmien määrä laski 20 000 tapaukseen, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Työpaikkatapaturmia sattui 87 000.

Lämpimämpi loppuvuosi vähensi liukastumisia

TVK:n työturvallisuuspäällikkö Marja Kaari kuvaa työmatkatapaturmien vähenemistä ennen kaikkea sääolojen kautta.

”Työmatkatapaturmien määrän lasku selittyy erittäin lämpimällä 2025 loppuvuosipuoliskolla ja toisaalta sillä, että vuoden 2024 kevättalvella oli Etelä-Suomessa kaksi lumien sulamisliukkausjaksoa, mikä näkyi vuoden 2024 tilastoissa työmatkatapaturmien määrän kasvuna”, sanoo Tapaturmavakuutuskeskuksen työturvallisuuspäällikköMarja Kaari (9.3.2026).

Kaaren mukaan sääolojen vaihtelu näkyy tilastoissa välittömästi. Kun liukastumisia on vähemmän, myös työmatkatapaturmien kokonaismäärä laskee.

Eniten tapaturmia sattui jalan liikkuville – noin 11 200 tapausta – sekä polkupyöräilijöille, joille sattui noin 4 900 tapaturmaa. Ensimmäistä kertaa TVK keräsi tarkempaa tietoa myös sähköpotkulautailijoiden työmatkatapaturmista, joita oli hieman alle 500.

Työpaikoilla kaatumiset ja esineisiin satuttamiset yleisimpiä

Vaikka työmatkatapaturmat vähenivät, työpaikoilla sattuneiden tapaturmien taajuus nousi hieman. TVK:n mukaan työpaikkatapaturmien taajuus nousi 2 prosenttia ja palautui vuoden 2023 tasolle. Kaikkien toimialojen keskimääräinen taajuus oli 24,7 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Yleisimmät työpaikkatapaturmat olivat:kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset (21 %), esineisiin satuttamiset (17 %) ja äkilliset fyysiset kuormittumiset (12 %).

Uutena tietona TVK raportoi, että ihmisten aiheuttama väkivalta, hyökkäys tai uhkaaminen aiheutti 9 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista. Aiemmin nämä luvut olivat yhdistetty samaan kokonaisuuteen eläinten aiheuttamien tapaturmien ja suojalaitteiden ohittamisen kanssa.

Työtunnit vähenivät – taajuus nousi

TVK:n mukaan taajuuden nousua selittää erityisesti palkansaajien tekemien työtuntien väheneminen. Korvattujen vahinkojen määrä ei ole kasvanut, mutta kun työtunteja on vähemmän, suhteellinen taajuus nousee.

Taajuudet laskivat rakentamisessa, kuljetusalalla sekä yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla. Sen sijaan taajuudet nousivat kaupan aloilla, kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnassa sekä hallinto- ja tukipalvelutoimialalla.

Yrittäjillä pieniä muutoksia – työmatkatapaturmat laskussa

Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille sattui vuonna 2025 yhteensä 5 800 työtapaturmaa, joista 5 300 oli työpaikkatapaturmia ja 500 työmatkatapaturmia.

Yrittäjien työpaikkatapaturmien määrä nousi hieman, noin 2 prosenttia, mutta työmatkatapaturmat vähenivät selvästi, 11 prosenttia.

Kertovatko tapaturmat työelämän rakenteista?

Työtapaturmat eivät ole vain tilastoja, vaan niiden voidaan katsoa heijastavan työelämän rakenteita ja vallan jakautumista. Työväenluokan arki konkretisoituu juuri niissä hetkissä, joissa työn kuormitus, kiire, aliresursointi ja työnantajien kustannusoptimointi kohtaavat ruumiillisen todellisuuden. Tapaturmat ovat osa sitä materiaalista ristiriitaa, joka syntyy, kun työvoimaa käytetään tuotannon välineenä –kun työ muuttuu pääoman arvonlisäyksen instrumentiksi.

Kun työtunnit vähenevät, mutta taajuus nousee, se kertoo usein työn intensiteetin kasvusta. Kun väkivalta ja uhkailu näkyvät tilastoissa uutena erillisenä kategoriana, se kertoo työelämän koventumisesta ja siitä, että työntekijöiden turvallisuus ei ole itsestäänselvyys.

---