Työmiehen unelma

Liisa Taskinen haastatteli marraskuun Tiedonantajaan valtakunnallisen Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoskea, ja Emma Grönqvist otti miehestä kuvan.
Haapakoski nostaa esiin huolen: ”Rahoitusleikkaukset ja sosiaalitukien supistukset uhkaavat vakavasti työttömien asemaa ja järjestöjen toimintakykyä.” Työttömien nokkamiehen mukaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA-avustusten pienentäminen ja työvoimapalvelujen siirto kunnille ilman riittävää rahoitusta ovat johtaneet siihen, että palkkatuki ja työkokeilut ovat romahtaneet murto-osaan entisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomen työttömyystilanne marraskuussa 2025 on edelleen haastava, vaikka työllisyyden kasvu on näkyvissä ja ennustetaan kiihtyvän tulevina vuosina. Vuonna 2025 työttömyysaste on keskimäärin 9,5%, ja työttömiä työnhakijoita on noin 321 000. Työllisyysaste on noin 71,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Yli vuoden työttömän olleita on noin 125 000. Työttömyyden kasvu on hidastunut, ja monilla alueilla, erityisesti Pohjois-Suomessa, työttömyys kääntyy laskuun, mutta Uudellamaalla työttömien määrä jatkaa kasvuaan.

Euro & talous, lehden mukaan (9.6.2025) työttömyyden haasteet jatkuvat, mutta myönteisiä merkkejä näkyy työllisyyden kasvussa, johon vaikuttaa myös työvoiman kasvu, kuten maahanmuutto ja ikääntyvien työssäkäynti.

Jukka Haapakoski korostaa, että pitkäaikaistyöttömien tilanne on erityisen vaikea: terveydelliset ja taloudelliset esteet kasaantuvat, ulosottojen määrä on ennätyslukemissa. Työ on arvostuksen lähde, mutta yhtä tärkeää on turvata osallisuus ja ihmisarvo myös silloin, kun työllistyminen ei ole realistista.

Suomessa opiskelijoiden asema on yhtä lailla kriittinen. Vanhan ylioppilastalon myynti Helsingissä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka opiskelijatoiminnan tilat katoavat markkinoille ja osallisuus kaventuu. Aiheesta on kirjoittanut tuoreessa Tiedonantajassa myös Yrjö Hakanen, joka analysoi päätöksen seurauksia opiskelijoiden ja kulttuuritoiminnan näkökulmasta.

Demokratian rooli keskeisimpänä suomalaisena arvona on alkanut näyttäytyä näennäisenä. Talous sanelee päätökset, ja demokratia uhkaa jäädä kulissiksi. Suomen puheenjohtajuus ETYJ:ssä vuonna 2025 tarjoaisi mahdollisuuden nostaa esiin median vapauden, toimittajien turvallisuuden ja kansalaisyhteiskunnan aseman, mutta jos taloudellinen logiikka syrjäyttää inhimilliset arvot, demokratia menettää merkityksensä.

Amerikkalaisen unelman kriittinen tarkastelu täydentää ajankohtaista kuvaa. Yhdysvaltain uusi huumesotasuunnitelma Latinalaisessa Amerikassa ja Heritage Foundationin julkaisema Project 2025 -ohjelma paljastavat, kuinka konservatiivinen politiikka haastaa perinteisen unelman käsitteen. Project 2025 pyrkii kitkemään hallinnosta ”radikaalivasemmistolaisen ideologian” ja sisältää linjauksia abortin vastustamisesta, ”woke”-ideologian torjumisesta, ilmastonmuutoksen vähättelystä ja vallan keskittämisestä presidentille.

Belémin COP30-ilmastokokouksessa keskiössä on sopiminen sopeutumisindikaattoreista, joilla seurataan ilmastonmuutokseen varautumista esimerkiksi kaupunkiympäristöissä rankkasateiden lisääntyessä. Kokouksen yhteydessä muistutettiin, että useiden maiden olisi päivitettävä päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2035 saakka, mutta osalla maista on vielä toimittamatta nämä sitoumukset.

Näiden kysymysten – ympäristön, työn, opiskelun, demokratian ja amerikkalaisen unelman – kautta paljastuu todellisuus: yhteiskunta, jossa taloudellinen logiikka syrjäyttää inhimilliset ja eettiset periaatteet. Työntekijöiden ja opiskelijoiden panos menettää arvonsa, demokratia näyttäytyy näennäisenä ja unelmat sortuvat väkivallan varjoon. Jos talous ja valta ohittavat inhimilliset arvot, yhteiskunta menettää perustansa. Työmiehen unelma on otsikkona symbolinen, mutta todellisuudessa työläiset ovat moninainen joukko – miehiä, naisia, ei-binäärisiä ihmisiä ja eri taustoista tulevia työntekijöitä. Työläisten unelma on samalla kaikkien hyvinvoinnin unelma, johon kuuluvat myös työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset.