Työn tunnekuorma kasvaa, kun leikkaukset kiristävät arkea

Työterveyslaitoksen tuore tutkimus nostaa esiin, miten työelämän kasvavat tunnevaatimukset ja eriytyneet tunnekoodit lisäävät jännitteitä työpaikoilla. Tutkimus julkaistiin 19.5.2026.

Tunnekoodit ohjaavat työelämän odotuksia

Työterveyslaitoksen Erottavat emootiot -hankkeessa tunnistettiin, että tunteiden rooli työelämässä on kasvanut osaksi laajempaa työ- ja hyvinvointikulttuurin muutosta. Tunteet eivät ole enää yksilön sisäinen asia, vaan niistä on tullut osa työn vaatimuksia ja työkyvyn arviointia.

Tunnekoodit ovat normeja, jotka määrittelevät, millaiset tunteet ja tunteisiin liittyvät toimintatavat ovat työssä hyväksyttäviä. Ne ohjaavat sitä, miltä työn kuuluu tuntua ja millaisia tunteita työssä tulee sietää.

”Esimerkiksi palvelu- ja tietotyön nousu on tuottanut painetta säädellä ja hallita omia tunteita työssä yhä suuremmassa osassa työssäkäyvää väestöä. Vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat saaneet näkyvämmän roolin. Lisäksi monet emotionaaliset haasteet, joita aiemmin pidettiin arkeen kuuluvina, ovat siirtyneet yhä enemmän virallisen työterveyden piiriin”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen asiantuntijalaitoksen tiedotteessa (19.5.2026).

Työväenluokan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työntekijät joutuvat kantamaan yhä suurempaa tunnekuormaa ilman, että työehdot tai resurssit paranevat. Samaan aikaan Orpo–Purran hallituksen leikkaukset heikentävät sosiaaliturvaa ja opiskelijoiden sekä eläkeläisten toimeentuloa, mikä lisää epävarmuutta ja stressiä.

Eriytyneet tunnekoodit synnyttävät jännitteitä työpaikoilla

Työyhteisöissä tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen tavat vaihtelevat. Eriytyneet tunnekoodit voivat syntyä esimerkiksi sukupolvien, sukupuolten tai työpaikan hierarkian mukaan. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin ja ristiriitoihin.

”Esimerkiksi eri sukupolvien toisistaan poikkeavat tavat käsitellä tunteita voivat joskus aiheuttaa jännitteitä työyhteisöissä. Tunnistamalla ja sanoittamalla nämä erot voidaan vähentää väärinkäsityksiä”, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

Hankkeen työpajoissa havaittiin, että ilmiö on työpaikoilla tuttu, mutta sille ei ole aiemmin ollut selkeää käsitettä. Tunnekoodin käsite tarjosi työntekijöille välineen ymmärtää arjen vuorovaikutuksessa näkyviä jännitteitä.

”Tunnekoodin käsite antoi tavan ymmärtää olemassa olevaa ilmiötä, joka näkyy ja tuntuu vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, mutta jolle ei ole ollut sanoja”, sanoo Mattila-Holappa.

Uusi opas työyhteisöille

Hankkeessa julkaistiin maksuton verkko-opas, joka auttaa työyhteisöjä tunnistamaan tunnekoodit ja pohtimaan niiden vaikutuksia työn sujuvuuteen. Oppaassa on kymmenen kysymyksen lista, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella omia käytäntöjään.

Työterveyslaitos kuitenkin muistuttaa, että tunnekoodien tunnistaminen ei korvaa muita toimia silloin, kun kyse on epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä tai työkykyongelmista.

”Jo ilmiön tunnistaminen on riittävä toimenpide työyhteisössä. Tavoitteena ei ole luokitella ihmisiä, vaan parantaa keskinäistä ymmärrystä, yhteistyötä ja työn arjen sujuvuutta. Eriytyneet tunnekoodit on hyvä huomioida työhyvinvoinnin johtamisessa ja osana esihenkilötyötä”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti Nina Olin.

---