Työntekijät valtaan työpaikoilla

Nykyinen työelämä ei toimi työntekijöiden ehdoilla, vaikka he tuottavat yritysten voitot. Työnantajat julkisista yksityisiin esittelevät vuosi vuodelta pidempiä leikkauslistoja TES-neuvottelujen alla. Pitkässä työehtojen leikkauslistassa on sellainen taika, että joku voi luulla sen lyhenemisen olevan neuvotteluvoitto.

Tosiasiassa leikkauslistojen lyhentelystä on päästävä takaisin työehtojen parantamiseen. Yksi iso osa tästä on työpäivän tai viikkotyöajan pituus. Yksittäisenä parannuksena työpäivän lyhentäminen on kiistatta aikoinaan parantanut työläisten elämänlaatua.

Kommunistit luottavat tutkimusten tuloksiin, joiden mukaan kuuden tunnin työpäivä auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin työssään. Työpäivän pituuden lyhentäminen on historiassakin johtanut työn tuottavuuden kasvuun. Työn jakaminen edistää työllisyyttä ja näin ollen lisää tuloveroja.

Vaatimuksena on nimenomaan oltava, että työaika lyhenee ansiotasoa alentamatta. Useat syyt puoltavat tätä. Ei kaikkein vähiten se, että päivittäistä työaikaa on viimeksi lyhennetty vuosisata sitten. Sen jälkeen tuottavuus on kasvanut hurjasti muun muassa automaation myötä.

Työn jakaminen edistää työllisyyttä.

Kuuden tunnin työpäivän kokeiluissa tuottavuus ei ole yksittäisissäkään yrityksissä laskenut. Eikä yrittäjyys maastamme kadonnut silloinkaan, kun siirryttiin kahdeksan tunnin työpäivään tai kun lyhennettiin viikkotyöaikaa. Asialla kyllä tuolloinkin peloteltiin.

Kuuden tunnin työaika mahdollistaa toiminnan kahdessa vuorossa, jolloin konevaltaisilla aloilla koneet tulevat tehokkaampaan käyttöön. Ja jälleen tuottavuus lisääntyy.

Julkisella puolella kyse on lähinnä verovarojen ohjaamisesta oikeaan paikkaan. Suuria osinkoja yksityisille jakavilla yrityksillä ei luulisi olevan ongelmaa alunperinkään.

Työntekijä päättämään itse

Sosiaalisessa mediassa heräteltiin myös keskustelua kuuden tunnin työpäivästä.

– Saattaa käydä niin, että työaika pitenee Suomessa, kirjoitti ensimmäinen kommentoija.
– Se on aika paljon duunareista kiinni lyheneekö, vai piteneekö, tokaisi toveri ytimekkäästi.
– Itse se on vaadittava isolla porukalla. Ei voi odottaa, että muut vaatisivat tai sitä, että työnantaja pistäisi mitään ylimääräistä pelkästä antamisen ilosta, lisäsin keskusteluun.

Tulevaa Lyhyempi työaika -seminaaria järjestellyt kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo tiivistää asian hienosti haastattelussa SKP:n sivuilla.

– Työajan lyhentäminen ei korjaa kerralla kaikkea, mutta se on valtava edistys sellaisen työelämän puolesta, jossa työläiset voivat omistavan luokan voittojen kartuttamisen sijaan itse päättää asioistaan ja toimia solidaarisesti, sanoi Mäntysalo.

Kulkutaudin vuoksi pitkään lykätty työaikaseminaari järjestetään etäyhteyksillä 6.-7. helmikuuta. Mikä onkaan parempaa, kuin kuunnella tiukkaa asiaa ja luonnostella omia yleisöpuheenvuoroja työehdoista kotisohvalta käsin?

Kuntien on etunenässä käynnistettävä kokeiluja palvelujen järjestämisestä kahdessa kuuden tunnin vuorossa. Suomessa kunnat ovat tärkeässä asemassa työpaikkojen luonnissa ja työllisyyden edistämisessä. Paras tapa kunnille hoitaa työllisyyttään on järjestää suurin osa palveluistaan itse ja näin työllistää kuntalaisia. Lisäksi kuntatyöntekijöiden palkkoja on nostettava ja työsopimuksia vakinaistettava.

Vaikka kiky-tunnit osin poistuivat, korvattiin ne monilla aloilla muilla heikennyksillä. Naisvaltaisten kunta-alojen työehtoihin tulleet heikennykset ajavat työntekijöitä yhä syvempiin palkkakuoppiin ja ongelmiin työssä jaksamisen kanssa. Tämä suunta on muutettava ja hyvä paikka siihen on kevään tulevat kuntavaalit.