Työntekijöiden edunvalvonta jatkuu Lahden Foxconnilla

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 6/2006.

Nokian alihankkijoiden irtisanomiset jatkuvat, kun matkapuhelinosia valmistava Perlos ilmoitti noin 600 työntekijän vähennyksestä. Suurin osa irtisanomisista kohdistuu Pohjois-Karjalan tehtaille. Viime huhtikuussa yhtiö ilmoitti Ylöjärven tehtaan alasajosta, jonka yhteydessä menetettiin myös noin 600 työpaikkaa.

Tehtaan tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin: Ensi vuoden alussa yhtiö avaa uuden, noin tuhat työntekijää työllistävän tehtaan Intiassa.

Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu muistuttaa, että Perlos on edelleen kannattava firma. Se ilmoitti itse tilinpäätösinfossaan viime vuoden menneen ennakoidusti. Myös omistajat ovat edelleen saamassa osinkonsa. Tuotanto pyörii täysillä ja uusia vuokratyöntekijöitä on tullut tälläkin viikolla tehtaille.

– Päätilaaja Nokia lähti pari vuotta sitten suuntaamaan matkapuhelinten halpamalleihin. Marginaalit se kiristää alihankkijoilta, joiden on kannettava osansa Nokian ulkoistamasta yhteiskuntavastuusta, Vallittu arvioi tilannetta.

Foxconnin työtaistelu

Myös muoviosia valmistava Foxconn Oy on Nokian alihankkija. Yhtiön pääluottamusmies Sari Toivonen Lahdesta tietää hyvin, miten Nokia ei ole kaikkein helpoimpia asiakkaita. Hän kertoi kokemuksiaan SKP:n ay-seminaarissa 4. helmikuuta.

Taiwanilla päämajaansa pitävä Foxconn on yrittänyt mielivaltaisesti muuttaa yhtiön työntekijöiden ammattiliittoa Kemiasta Metalliin. Työnantajan arvion mukaan Metallin sopimuksen kautta saataisiin työehtosopimukseen enemmän joustoja. Tähän työntekijät eivät ole suostuneet.

Viime vuoden helmikuussa alkoi Lahden ja silloisen Hollolan tehtaalla raju 16 vuorokautta kestänyt lakko, jonka aikana työnantajaosapuoli pelasi sangen likaista peliä käyttämällä muun muassa ulkopuolista vuokratyövoimaa lakkorikkureina. Työtaistelu päättyi silti työntekijäosapuolen selkeään voittoon: sopimus säilyi Kemiassa.

Yhtiössä on tällä hetkellä työntekijöitä 500. Parhaimpina päivinä viime vuonna samaan aikaan oli yrityksessä noin kolminkertainen määrä työntekijöitä.

Monikansallinen emoyhtiö suhtautuu kielteisesti ay-liikkeeseen ja sama heijastuu Toivosen mukaan myös Suomen johdossa.

Yt-vaiheen teatteri

Kova lakko on Foxconnilla näkynyt sairaspoissaoloina. Tilannetta ei parantanut Hollolan tehtaan lopettamisesta aiheutuneet yt-neuvottelut, joiden seurauksena 290 työntekijää joutui kilometritehtaalle.

Toivosen mielestä nykyinen yt-laki ei anna eväitä puolustaa ihmisten oikeuksia ainakaan muoviteollisuuden kaltaisella toimialalla.

– Yt-vaihe oli silkkaa teatteria, jota harrastetaan tietoni mukaan muissakin yrityksissä. Tuntuu, että päämäärä yt-neuvotteluille on vain työntekijöiden helppo irtisanominen, sanoo Toivonen.

Marraskuussa heräsi työnantajakin suuriin sairaslomatilastoihin. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet ovat kokoontuneet joka toinen viikko yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan tilanteesta. Toivosen kertoo, miten tilanne on paranemaan päin. Paljon on silti vielä tekemättä ja korjaamatta.

Työsopimukset ovat Toivosen mukaan aina olleet Foxconnilla jotenkin vaikea asia.

– On tehty toistaiseksi voimassa olevaa, määräaikaista, sekamuotoista määräaikaista, kutsutyötä, osa-aikaista, harjoittelijaa… listaa Toivonen.

Määräaikaisuuden jatkamiselle löytyy uskomattomia syitä. Sopimuksia saattaa olla jopa kymmenen peräkkäin parin vuoden sisällä. Työntekijä ei uskalla asiaa riitauttaa sen pelossa, ettei työsopimusta enää uusitakaan.

Vuokratyö ay-liikkeen haaste

Vuokratyö aiheuttaa Toivosen mukaan erimielisyyksiä ihmisten kesken. Asettelu vakinaiset/määräaikaiset vastaan vuokratyövoima on Foxconnillakin jokapäiväistä. Vuokratyöntekijät ovat monella tapaa heikommassa asemassa verrattuna yrityksen omiin työntekijöihin.

– Moni on juuri koulusta päässyt nuori, jolla ei ole minkäänlaista tietoa omista oikeuksistaan ja tätä käytettään usein törkeästi hyväksi. Jos uskallat jäädä sairaslomalle, sanoa vastaan tai perätä omia oikeuksiasi, ovat melko varmasti työt loppu sen jälkeen, arvioi Sari Toivonen.

Hänen mukaansa nimenomaan vuokratyö tulee olemaan kasvava haaste ay-liikkeelle. Vuokratyön käyttö on kasvanut rajusti viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana.

– Yhä useampi Foxconnin työntekijä joutuu pelkäämään, että hänet vaihdetaan halvempaan. Ammattiyhdistysliikkeen on syytä vastustaa vuokratyötä, jos sen avulla syrjäytetään vakinaista työväkeä ja poljetaan palkkoja, muistuttaa Toivonen.

On myös tullut ilmi, miten työvoiman vuokraajia kilpailutetaan keskenään.

– Työnantajan motiivina on selvästi palkan alentaminen ja työvoiman valikointi ja valintakriteerit on helppo arvata. Kokemuksesta tiedän että vuokratyö vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi ammattiliittoihin järjestäytymiseen. Mitä enemmän vuokratyönantajia, sitä enemmän vuokratyöntekijöitä ja siitä seuraa yhä suurempi järjestäytymättömien määrä, sanoo Toivonen huolestuneena.

Ongelmiin tartuttava

Periaatteessa vuokratyötä säädellään työehtosopimusten ja työlainsäädännön kautta. Vuokra- ja muun määräaikaistyön käyttö on rajoitettu poikkeustapauksiin, kuten ruuhkahuippuihin ja sairastapauksiin.

– Vuokratyöläisellä on oltava samat palkat ja muut työehdot kuin talon omalla väellä. Valitettavasti sääntöjä rikottiin esimerkiksi Foxconnin lakon yhteydessä saatujen tietojen perusteella lähes systemaattisesti, kertoo Toivonen.

Konkreettisia keinoja vuokratyön ongelmiin on olemassa.

– Esimerkiksi sovittaisiin työmarkkinaosapuolten kesken vuokratyöntekijöiden enimmäismäärästä joka voisi olla maksimissaan esimerkiksi 10 prosenttia vakinaisesta työvoimamäärästä. Tai että vuokratyövoimaa käytetään ainoastaan tuotantohuippujen tasaamiseksi. Se, mikä tuotantohuippu on, sovittaisiin paikallisesti työntekijä- ja työnantajapuolen kanssa, listaa Toivonen.

Tällä hetkellä Foxconnilla on talossa paria poikkeusta lukuun ottamatta pelkkiä vakituisia.

– Henkilökohtainen toiveeni on, ettei tästä vuodesta tulisi samanlaista kuin viime vuodesta, joka oli aikamoista ruljanssia. Olen kyllä jo tottunut siihenkin, että aina kun menee hyvin, tulee takapakkia ja oikein kunnolla.

Sari Toivonen kertoo, miten Nokian alihankkijoiden työntekijöiden kesken on viritelty yhteistyötä. Yhteisiä keskusteluja onkin nyt käyty Foxconnin, Perloksen ja Uponorin kesken.

Nokia vaikuttaa hallitsevalla asemallaan elektroniikka-alan alihankkijoiden toimintaan. Yhtiön olisi syytä pikku hiljaa tunnustaa yhteiskunnallinen vastuunsa alihankkijayritysten tuotannon siirtojen aiheuttamista irtisanomisista ja niiden kansantaloudellisista vaikutuksista.

MARKO KORVELA