Työssä herran armosta
Mitä yhteistä on Nokian varamiestyöntekijällä, yliopistotutkijalla, freelance-toimittajalla ja vaikkapa kesäapulaiseksi palkatulla trukkikuskilla. He ovat kaikki epätyypillisissä pätkätyösuhteissa vailla vakituisen palkkatyön varmuutta ja etuja. Tämä tekee heistä prekariaattia.
Kiistelty prekariaatti-käsite ilmeistyi yhteiskunnalliseen työelämäntutkimukseen vuosituhannen vaihteessa tarkoittamaan epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä. Sana on johdettu latinan kielen rukoilemista tarkoittavasta verbistä. Pätkätyöläinen on työssä herran, työnantajan armosta, ja joutuu jatkuvasti olemaan polvillaan toimeentulonsa puolesta. Menetettäväksi ei jää juuri enempää kuin ne kuuluisat kahleet.
Taistelua toimeentulon puolesta
Italialainen taloustieteilijä ja aktivisti Alex Foti kävi Suomen sosiaalifoorumissa kertomassa italialaisten pätkätyöläisten arjesta ja taistelusta toimeentulon puolesta. Hänen mukaansa Italia oli ensimmäisiä eurooppalaisia teollisuusmaita, joissa tuotannon hajauttamista ja joustojärjestelmiä alettiin toteuttaa.
Prekariaatti tarkoittaa Fotin mukaan yksinkertaisesti ihmisiä, joilla ei ole ja jotka eivät välttämättä edes halua pysyvää kokopäiväistä työtä. Tämä ihmisryhmä uhkaa jäädä tavallisten sosiaalietuuksien ulkopuolelle.
Toimeentulovaikeudet ovat tuottaneet Italiassa suuria ongelmia.
– Nuorilla ei ole mahdollisuutta muuttaa pois kotoa ja perustaa omaa perhettä. Tämä on johtanut mm. syntyvyyden jyrkkään laskuun, Foti toteaa.
Nykykapitalismin tuotanto tarvitsee joustavia työläisiä sekä ideologisista että teknologisista syistä. Foti puhuukin nk. flex/temp/net -työläisistä, joita Italiassa on jo yli kolmannes työvoimasta.
EuroMayDay
Vappu, tuo perinteinen työväenliikkeen juhla on myös prekariaatille tärkeä sen symbolisen arvon vuoksi. Pelkkä vappumarssi on kuitenkin Fotin mukaan koettu liian köykäiseksi itseilmaisun tavaksi. Viime vuosina on pätkätyöläisten oikeuksia puolustavien keskuudessa kehitelty radikaalimpia ja näyttävämpiä keinoja ongemien julkituontiin.
Foti ottaa esille mm. hampurilaisketjujen huonosti palkattujen ravintolatyöntekijöiden ulosmarssit ja muut erilaiset lakkokokeilut, jotka ovat poikineet paikallisia työtaisteluja ympäri Eurooppaa. EuroMayDay -vapputapahtuma on yleiseurooppalainen prekariaatin toimintapäivä, jolloin tuodaan esille pätkätyön sekä hyviä että huonoja puolia. Suomessa EuroMayDaytä vietetään lauantaina 30.4.
Vaihtuvien pätkätöiden pohjalle ei helposti muodostu työläisidentiteettiä, joka oli hyvin tärkeä teollisuusproletariaatin yhteiskunnallisen taistelun kannalta. Italiassa yhteisen identiteetin puuttumista on yritetty ratkaista sangen perikatoliseen tapaan. Pätkätyöläisille on syntynyt oma suojeluspyhimys, San Precario, jonka hyväntahtoinen hahmo on yleinen näky mielenosoituksissa ja lakkokahakoissa ympäri maata. San Precario symboloi tulevaisuuden epävarmuutta ja kokoaa työläisjoukkoja taisteluun paremman huomisen puolesta.
Näkymätön prekariaatti
Yhteiskuntafilosofi Jussi Vähämäki tarkastelee prekariaatin tilaa näkymättömyyden näkökulmasta. Pätkätyö ei näy mediassa eikä vielä ole kirvoittanut suuria otsikoita. Vähämäen mukaan eräs keskeinen syy on se, miten perinteinen työväenliike on tähän asti nähnyt prekariaatin uhkana. Pätkätyöläisten nähdään murentavan teollisuusproletariaatin saavutettuja etuja, jotka on sidottu vakituiseen, jatkuvaan palkkatyön muotoon.
Kapitalismissa välttämättä vallitseva työvoiman erottaminen tuotantovälineiden hallinnasta on Vähämäen mukaan ajamassa järjestelmää yhä pahempiin kriiseihin. Kriisiytyminen näkyy läpi koko yhteiskunnan. Tilannetta voi verrata kidutukseen.
– Kriisiytyvä kapitalismi yrittää riistää työläisen koko elämän, tiedot ja tunteet. Tuotannossa on proletaarin koko olemus läsnä. Tästä seuraa elämää läpitunkeva ahdistus, joka saa erityisen muotonsa epävarmoissa työsuhteissa, Vähämäki sanoo.
Tilannetta on kyllä pohdittu mutta tapa on ollut väärä.
– Keskustelu on tähän asti ollut pinnallista ja valtaapitävien asenne alistava ja tukahduttava. Pysyvät työpaikat eivät enää voi olla tilanteen ratkaisu. Oikea tie olisi taattu toimeentulo kaikille, Vähämäki painottaa.
Ratkaisujen aika
Paluuta teollisuuskapitalismiin ei ole. Se tie olisi Fotin mielestä kapitalismin logiikan ja tuotantovoimien kehityksen vastaista. Nykykapitalistinen tuotantovaihe tarvitsee määräaikaisuutta ja joustavuutta.
– Nyt olisi korkea aika keskustella siitä, minkälaista turvallisuutta me elämältämme jatkossa haluamme. Pitäisi miettiä, mikä tulevaisuus olisi työläisten kannalta kaikkein paras mahdollinen, Foti sanoo.
Prekariaatti on nähtävä osana kehittyneen kapitalismin työväenluokkaa. Se on seurausta yhteiskunnan läpikapitalisoitumisen ja -proletarisoitumisen prosesseista. Sen poliittinen potentiaali on vielä ymmärtämättä, mutta se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kuitenkin huomattavasti syvempää dialogia perinteisen työväenliikkeen ja prekariaatin välillä.
MARKO KORVELA
www.prekariaatti.org
www.euromayday.org
Helsingin EuroMayDay Suomessa la 30.4.:
Helsinki klo 15 Kiasma
Jyväskylä klo 14 Kolmikulman aukio
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
