Työttömien ruokalatoimintaa tarvitaan Varissuolla

Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Tuominen

Eräs vuonna 1992 perustetun Turun Seudun Työttömät
ry:n tärkeimmistä toimintamuodoista on koko sen historian ajan
ollut työttömien ruokalatoiminta. Liki tuhatjäseninen yhdistys
tarjoaa työttömille jäsenilleen ruokaa omakustannushintaan
kuudessa ruokalassa ja ruuanjakelupisteessä Turun kaupungin alueella.
Ruokalatoiminta on keskittynyt lähiöihin, joissa työttömyys,
puute ja suoranainen nälkä ovat kroonistuneet.

Toimintaa esittelevä yhdistyksen keittiöpäällikkö
Joe Majanen mainitsee yhdistyksen toiminnan rahoittajina oman varainhankinnan
lisäksi mm. Raha-automaattiyhdistyksen, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen
työvoimatoimistot. Ruokalatoimintaan on myös jatkuvasti saatu
apua koulujen ylijäämäruuasta.

Eräs yhdistyksen suosituimmista ruokaloista sijaitsee Varissuon
liki kymmennentuhannen asukkaan suurlähiössä., jossa työttömyysprosentti
on aina ollut reilusti yli kaupungin keskiarvon, toimeentulotuen saajien
määrä suuri, samoin yksinhuoltajien ja ulkomaalaisten.

Vilskettä ruokalassa

Yhdistyksen Varissuon ruokala toimii seurakunnalta vuokratuissa tiloissa.
Ruokalan toiminnasta vastaava Jouni Viljanen kertoo pöydässä
oman tarinansa. Ravintola-alan ammattilainen, ravintolapäällikkö,
joka 15 vuotta työelämässä oltuaan yhtäkkiä
huomasi olevansa tyhjän päällä, työnantajan kaaduttua
konkurssiin. ”Vannoin etten enää koskaan olisi ravintola-alalle
eksynyt”, kertoo Viljanen. Oltuaan yli vuoden työttömänä,
ja saatuaan ”pitkäaikaistyöttömän statuksen”,
huomasi Viljanen lopulta olevansa työssä Varissuon ruokalassa.
Hänen apunaan häärii henkilökuntana neljä muuta
pitkäaikaistyötöntä. Viitenä päivänä
viikossa avoinna oleva ruokala on toiminut alueella vasta puolitoista vuotta.
Lähiössä toimii myös toinen pienempi Varissuon työttömät
ry:n ruokala.

Viljanen kertoo ruokailijoita käyvän päivittäin 50-70
ihmistä. ”Yksinäisiä, eläkeläisiä, paljon
miehiä, pitkäaikaistyöttömiä, ei juuri lapsiperheitä”,
kuvailee hän ruokalan keskivertoasiakasta.

Viljanen sanoo päivittäin valmistavansa kaksi eri ruokalajia,
hinnaltaan 9 ja 13 markkaa. Hän kertoo ruuan myös usein maistuvan
eräälle turkulaiselle kaupunginvaltuutetulle. Ruokailijoiden
oikeus työttömien ruokailuun tarkistetaan tarvittaessa, kun asiakkaan
”naama” on vieras.

Ulkomaalaisia ei ruokalassa näy. Syytä ulkomaalaisten puuttumiseen
ruokalasta, lähiössä jossa ulkomaalaisia on erityisen paljon
ja jossa ulkomaalaisten työttömyys on erityisen suurta, ei Viljanen
osaa sanoa. Samalla hän kuitenkin mainitsee alueella rehottavasta
rasismista.

Äänettömät miehet

Ruokasalissa istuu parikymmenpäinen ruokailijoiden joukko. Kaikki
miehiä. He syövät hartaasti ja halulla. Lautaselle ei
tässä porukassa jätetä. Ruoka on täällä
arvossaan.

Kun kysyn vapaaehtoisia haastatteluun ja kuvattavaksi, kukaan ei suostu,
tuskin edes vastaavat. Työttömyys, puute ja nälkä ovat
Suomessa kuin hävettäväksi tehdyt. Näinhän meitä
on aina yritetty opettaa. Työttömyys on oma vikasi!

Näissä pöydissä ei keskustella optioista ja hex-indekseistä,
ei heliboreista eikä luxusasunnoista. Näissä pöydissä
keskustellaan enintään ruuasta, päivärahoista ja työstä.
Ja kaiken riittämättömyydestä. Jos aina niistäkään.

Torstaina ruokalassa on hernekeittopäivä. Sitä odottavat
nämä arjen sankarit, yhtä lailla kuin työpaikkaa. Torstaina
hernekeittoa. Tuskin työtä.