Työväenliikkeen hajoitus jatkuu

Alkuperäinen kirjoittaja:

Tradekan edustajistossa istuva turkulainen Kaija Kiessling on huolissaan osuuskunnan kohtalosta fuusion pyörteissä. Aikoinaan jo Osuuskunta Tarmolan edustajistossa vaikuttanut Kiessling on seurannut työväenliikkeen taloudellisen pohjan määrätietoista murentamista jo vuosia ja näkee nyt Tradekan ja Wihurin yhdistymisessä valitettavan tuttuja piirteitä. Työväenliikkeen taloudellista toimintaa vastaan on johdonmukaisesti hyökätty jo vuosikymmenten ajan.

– Tämä on yksi osa työväenliikkeen hajoittamista. Kommunistien vastaista toimintaahan on rahoitettu mm. ulkomaisella pääomalla, muistuttaa Kiessling ja viittaa valtiotieteiden tohtori Jarkko Vesikansan taannoiseen väitöskirjaan Salainen sisällissota – Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa.

Tarkoituksena on ollut tuhota työväenliikkeen pienetkin taloudelliset vaikutusmahdollisuudet. Työväenjärjestöjen omistama omaisuus on pilkottu palanen kerrallaan markkinamyllyyn.

– Edistyksellisen osuuskauppaliikkeen leipomot ja vaikkapa suuret huonekaluliikkeet, kaikki on yksi toisensa jälkeen viipaloitu ja myyty eteenpäin, Kiessling harmittelee.

Pörssiyhtiön intressit

Kiessling muistuttaa, että kansainvälisillä pörssiyhtiöillä ei ole muuta intressiä kuin voiton maksimointi ja osakkeiden arvonnousu, kunnes yritys voidaan taas myydä kannattavasti eteenpäin. Varsinaisen yritystoiminnan kehittäminen on toissijaista tämän rinnalla.

– Tavallisen ihmisen kannalta tämä tarkoittaa irtisanomisia, toteaa Kiessling ja ottaa esimerkiksi Paimion Valintatalon, jossa työntekijöille on jo ilmoitettu fuusion johdosta myöhemmin syksyllä käytävistä keskusteluista. Jo nyt voi hyvin arvata, minkä tyyppisistä keskusteluista on kyse.

Tyypillistä Kiesslingin mukaan on, ettei vastaavanlaisista suurista työntekijöitä koskevista muutoksista yrityksen omistajapolitiikassa tiedoteta henkilökunnalle etukäteen.

Kiesslingin mukaan on merkille pantavaa, miten yleensäkin uutisointi fuusion tiimoilta on ollut vähäistä.

– Asia on vaiettu kuoliaaksi. Esimerkiksi en ole huomannut paikallisissa lehdissä juurikaan keskustelua asian tiimoilta, pohtii Kiessling ja epäilee takana olevan tietoisen tarkoituksen vähätellä tilannetta.

Valtaa hallintoneuvostolle

Tradekan edustajisto luovutti viimevuotisessa kokouksessa taloudellista päätösvaltaa osuuskunnan hallintoneuvostolle. Tämä oli Kiesslingin mukaan ratkaiseva askel, jota kommunistit yrittivät kaikin keinoin vastustaa. Valta pelattiin kuitenkin jäsenistöä edustavalta elimeltä pois. Demarivetoinen hallintoneuvosto ajoi fuusiopäätöksen läpi.

– Toimitusjohtaja Antti Remes mainitsi tuolloin, ettei hän ymmärrä mitään osuuskauppa-aatteesta. Hän on puhdas kauppamies ja tämä kyllä näyttää pitävän paikkaansa, sanoo Kiessling.

Oleellista on, että Tradekan toiminta on ollut kannattavaa. Tradeka on pystynyt suhteellisesti kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Kehitys on näyttänyt positiiviselta ja Kiessling pitääkin omituisena sitä, että tässä vaiheessa ryhdytään omistuspohjaa muuttamaan.

Osuuskunnan nykyinen edustajisto istuu aina vuoteen 2010 saakka. Kiessling ihmettelee, onko siinä vaiheessa enää edes mitään osuuskuntaa alla.

Lähikauppaverkko kaventuu

Fuusion myötä on uhkana lähikauppojen lopettamiset. Tämä merkitsee pidentyviä kauppamatkoja, joka hankaloittaa mm. vanhuksien ja lapsiperheiden elämää.

Kiessling muistuttaa myös, että eri kaupoilla on erilaiset asiakasryhmät.

– Esimerkiksi omalla asuinalueellani on kolme uuden Tradekan alaista kauppaa, jotka palvelevat erilaisia asukkaita. Nyt on mahdollista, että alueen asukkaita palvelee jatkossa vain yksi liike, Kiessling sanoo.

Tuloksella ei ole välttämättä mitään tekemistä lopettamispäätösten kanssa, mistä ikävänä todisteena Turussa on mm. Leafin ja Wärtsilän alasajo.

Pro Tradeka?

Onko sitten Tradekan ympärille mahdollista luoda kansalaisliike, joka voisi vastustaa ulkomaisen pääoman valtaa ja puolustaa työväenliikkeen osuuskauppatoiminnan perinteitä? Kiessling ei pidä tätä mahdottomana, vaikka hankalaa se on. Vanhoilla omistajajäsenillä ei enää välttämättä ole intresseissä lähteä puolustamaan jo torsoksi huvennutta osuuskauppaverkostoa.

– Tällä hetkellä kaupan alalla on vain 30 prosenttia vakituisessa työsuhteessa. Pätkä- ja osa-aikatyöntekijät pelkäävät eivätkä he ole tarpeeksi sitoutuneet tiettyyn työpaikkaan, Kiessling huomauttaa.

Mahdollisuuksia kuitenkin on.

– Pro-liikkeet pitäisi saada käynnistettyä kauppojen lähialueilta niiden omista asiakaskunnista, ja mukaan olisi saatavamyös kauppojen työntekijöitä. Tässä olisi kieltämättä tekemisen paikka, summaa Kiessling.

MARKO KORVELA

TAUSTATIETOA:

* Tradeka-yhtymän emoyritys on 300 000 suomalaisen kuluttajan omistama osuuskunta. Yhtymän vuoden 2004 liikevaihto oli 1,3 miljardia euroa. Liikevaihdosta 83 % tuli vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy:stä ja 17 % hotelli- ja ravintolayhtiö Restel Oy:stä. Yhtymän henkilöstön määrä on yhteensä 8 640. Kolme valtakunnallista myymäläbrändiä: Siwa, Valintatalo ja Euromarket.

* Wihuri Oyon kauppaa ja teollisuutta harjoittava kansainvälinen suomalainen monialayritys. Wihuri-konsernin liikevaihto vuonna 2004 oli 1,5 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 6 200. Vähittäiskaupasta vastaavan Ruokamarkkinat Oy:n myymäläketjuja ovat Ruokavarasto, Sesto ja Etujätti.

* Industri Kapitalon pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö, jonka hallinnoimat varat ovat lähes neljä miljardia euroa. Vuodesta 1989 lähtien se on sijoittanut 50 eurooppalaiseen yritykseen. Nyt Industri Kapital on omistajana 22 yrityksessä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 7,5 miljardia euroa.