Työväentalot haastavat yhteistyöhön
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja Tiina Sandberg korosti Vesikansan työväentalon avajaisissa (25.10.), että työväentalot eivät ole vain rakennuksia, vaan yhteiskunnallisen toimijuuden ja luokkatietoisen järjestäytymisen perusrakenteita.
Vesikansan työväentalon uudelleenavaus sai uutta potkua, kun Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Tiina Sandberg kutsui puheessaan työväentalon yhteiskunnallisen toimijuuden ja luokkatietoisen järjestäytymisen perusrakenteeksi. Hänen mukaansa ilman työväentaloja suomalainen työväenliike olisi jäänyt paljon heikommaksi.
”Ilman työväentaloja suomalainen työväenliike olisi jäänyt paljon heikommaksi ja sen vaikutus rajautunut pieniin piireihin”, sanoo SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandberg

Työväenliikkeen koulu
Sandberg kuvasi työväentaloa ”poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun kouluna”, jossa sihteerit, puheenjohtajat ja taloudenhoitajat ovat oppineet toimimaan yhteisen hyvän eteen. Työväentalo on hänen mukaansa tila, jossa työläiset voivat itse määrittää toimintansa sisällön, tavan ja toteutuksen. ”Se valmisti heitä toimimaan myös laajemmin yhteiskunnassa.”
Periaatteista pidetty kiinni
Sandberg nosti Vesikansan työväentalon historian esiin esimerkillisenä. Ensimmäinen talo valmistui vuonna 1947, mutta paloi juhannuksena samana vuonna. Silti toiminta ei pysähtynyt.
”Täällä ei jäädä suremaan mennyttä, vaan tartutaan toimeen.” Sandberg kiitti Vesikansan työväenyhdistystä siitä, ettei tilaa ole kaupallistettu. ”Te olette pitäneet kiinni siitä periaatteesta, että työväentalo kuuluu kansalle, ei markkinoille. Tämä päätös on poliittinen teko.”
Sandberg varoitti yhteiskunnan kylmenemisestä, yksityistämisestä ja julkisten palveluiden alasajosta. Hän nosti esiin työehtojen heikentämisen, yhteistoimintaoikeuksien kaventamisen ja yhteisen omaisuuden myynnin. ”Juuri tällaisina aikoina tarvitaan työväentaloja. Niitä tarvitaan, jotta ihmiset voivat kokoontua, jakaa kokemuksiaan ja etsiä yhteisiä vastauksia.”
Demokratia ei Sandbergin mukaan ole vain äänestämistä, vaan myös osallistumista, järjestäytymistä ja yhteisen äänen käyttämistä. ”Työväentalo on vapauden tila – paikka, jossa ihmiset voivat puhua vapaasti, puolustaa oikeuksiaan ja etsiä yhteisiä ratkaisuja.”
Tehtävää riittää
Puheessa kuultiin myös antikapitalistinen kannanotto. Sandberg muistutti, että yhteiskuntaa ei voi rakentaa ahneuden, voitontavoittelun ja riiston varaan.
”Ympäristökriisiin ei voida vastata markkinoiden ehdoilla, vaan sillä samalla yhteisöllisellä voimalla, joka rakensi nämä talot ja piti ne pystyssä.” Sandberg kehotti rakentamaan tulevaisuuden vahvojen yhteisöjen varaan.
Sandbergin mukaan työväentalo on vastalääke eriarvoisuudelle ja vieraantumiselle. ”Se on paikka, jossa muistetaan, että mikään yhteisö ei synny itsestään, vaan että se on rakennettava ja pidettävä elossa yhdessä.”
Puheensa lopuksi Sandberg muistutti, että työväenliikkeen tehtävä ei ole valmis. ”Meillä on edelleen kamppailuja käytävänä: työntekijöiden oikeuksista, toimeentulosta, koulutuksesta, hoivasta ja kulttuurista. Kamppailu rauhan ja solidaarisuuden puolesta on yhä tärkeämpi, kun sotilaalliset jännitteet kasvavat ja militarismi nostaa päätään myös Euroopassa.”
Sandbergin puhe Vesikansassa oli kunnianosoitus työväenliikkeen historialle ja kutsu jatkaa yhteistä työtä.
Piditkö lukemastasi? Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tilaa lehti!