Ulkomaalaistaustaiset matalapalkkaisissa alustatöissä – verkon pätkätyöt kasaantuvat koulutetuille
Uusi Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimus osoittaa, että alustatyöntekijät eivät muodosta yhtenäistä ryhmää Suomessa, vaan työ jakautuu jyrkästi paikan päällä tehtävään matalapalkkaiseen työhön ja verkossa tehtävään korkeakoulutettujen mutta pienituloisten työhön. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2022 pilottikyselyyn, joka on yhdistetty työvoimatutkimuksen päämuuttujiin ja FOLK-rekisteriaineistoihin.
Tutkimuksen mukaan alustatyö on yksi nopeimmin kasvavista työn muodoista, mutta sen tekijäprofiilit ovat huomattavan erilaisia. Paikan päällä tehtävä alustatyö, kuten kuljetus-, ruokalähetti- ja hoivatehtävät, kasautuu ulkomaalaistaustaisille ja kaupunkiasuville työntekijöille. Verkossa tehtävä alustatyö, kuten ohjelmointi, käännöstyö ja verkkosisältöjen tuottaminen, puolestaan liittyy korkeampaan koulutustasoon mutta matalampaan tulotasoon.
FOLK-rekisteriaineistot ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, laaja ja tarkka väestörekisteri, joka yhdistää tietoja tuloista, työstä, koulutuksesta, asumisesta ja sosiaaliturvasta. Ne mahdollistavat syvällisen tutkimuksen suomalaisesta yhteiskunnasta ja työmarkkinoista — ja ovat siksi keskeinen väline, kun halutaan ymmärtää alustatyön todellisia tekijäprofiileja ja yhteiskunnallisia rakenteita.
Työväenluokan asema
Tutkimus tuo esiin, että alustatyö toimii usein lisätulonlähteenä niille, jotka eivät mahdu perinteisen työmarkkinajärjestelmän turvaverkkoihin. Suurimmalle osalle alustatyö ei ole päätyö, vaan satunnainen toimeentulon paikka. Tämä korostaa kapitalistisen järjestelmän rakenteellista ongelmaa: työmarkkinoiden joustot ja epävarmuus sysäävät matalapalkkaisia ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä alustatalouden marginaaleihin.
Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen kiteyttää alustatyön moninaisuuden seuraavasti:
”Alustatyön moninaisuus on tärkeää tunnistaa, jotta alustatyöntekijöiden erilaisia tilanteita ymmärretään oikein”, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen (30.6.2026).
Kauhasen mukaan alustatyöntekijöiden asema poikkeaa selvästi perinteisestä usean työn tekemisestä. Perinteinen monimuotoinen ansiotyö eli useamman työn tekeminen samanaikaisesti ilman alustatyötä on Suomessa pitkälti yhteydessä korkeaan koulutus- ja tulotasoon. Alustatyöntekijät, jotka eivät tee useaa työtä samanaikaisesti, ovat sen sijaan useammin matalatuloisia, mikä viittaa siihen, että alustatyö toimii tällöin usein tarpeeseen vastaavana lisätulonlähteenä.
Alustatyön jakolinjat: ulkomaalaistausta, kaupunkiasuminen ja matalat tulot
Tutkimuksessa erotetaan paikan päällä tehtävä alustatyö ja verkossa tehtävä alustatyö. Paikan päällä tehtävä työ vaatii fyysistä läsnäoloa, mutta digitaalinen alusta välittää työn. Verkossa tehtävä työ on itsenäisempää ja perustuu osaamiseen, mutta sen tulotaso jää usein matalaksi.
Tulosten mukaan ulkomaalaistausta ja kaupunkiasuminen liittyvät erityisesti paikan päällä tehtävään alustatyöhön. Tämä korostaa työväenluokan ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden haavoittuvaa asemaa Orpo–Purran hallituksen leikkausten keskellä, kun sosiaaliturvaa ja työelämän turvaverkkoja heikennetään.
Verkossa tehtävä alustatyö puolestaan on yhteydessä korkeampaan koulutustasoon mutta matalampaan tulotasoon. Tämä osoittaa, että alustatalous ei tarjoa vakaata toimeentuloa edes korkeasti koulutetuille työntekijöille, vaan toimii kapitalistisen järjestelmän sisällä epävarmana ja usein alihinnoiteltuna työn muotona.
Monimuotoinen ansiotyö ja alustatyö eroavat toisistaan
Tutkimus osoittaa, että alustatyön ja muun työn yhdistäminen eroaa luonteeltaan perinteisestä usean työn tekemisestä. Alustatyöntekijät, jotka eivät tee useaa työtä samanaikaisesti, ovat useammin matalatuloisia. Tämä viittaa siihen, että alustatyö toimii usein välttämättömänä lisätulonlähteenä niille, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa yhdestä työstä.
Tutkimuksen ovat tehneet Merja Kauhanen (Labore), Aart-Jan Riekhoff (Eläketurvakeskus) ja Susanna Sten-Gahmberg (Eläketurvakeskus). Tukimuksen välivaihe eli avoin työpaperi ”Platform Work in Finland: Determinants, Heterogeneity, and Multiple Jobholding” on osa laajempaa hanketta, jota on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!