Ulos sote-palvelujen kriisistä

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on ajettu 1990-luvun lamasta lähtien kriisiin riittämättömällä rahoituksella, erityisesti perustason palvelujen laiminlyömisellä, sekavalla lainsäädännöllä, matalilla palkoilla ja kohtuuttomalla työmäärällä. Vaikka tehtävät ovat lisääntyneet, ei tekijöitä ole palkattu lisää, varsinkaan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Näin on luotu markkinarako yksityiselle terveys-, hoiva- ja lastensuojelubisnekselle. Oman toiminnan ulkoistamisella ja ostopalveluilla on kuviteltu saatavan aikaan säästöjä.

Liisa Taskinen ja Riitta Tynjä ovat yhdessä SKP:n Sote-ryhmän kanssa valmistelleet vaaliohjelmaan linjaukset sote-kysymyksistä, jotka menivät nyt vuoden alusta aloittaneiden hyvinvointialueiden myötä uusiksi. Heillä on sekä painavaa sanottavaa muutostarpeista että ideoita korjaustoimenpiteiksi.

Suurin muutos rahoituksessa

Uudet hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Miten tämä vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan?

– Rahoitus perustuu kuntien ilmoittamiin aiempiin sote-menoihin ja tiedossa on jo nyt ainakin kahden miljardin euron vaje. Se on ...