USA, kylmä sota ja fasismi
Kylmä sota on palannut taas maailmanpolitiikan sanastoon sen jälkeen kun Venäjän presidentti Vladimir Putin arvosteli voimakkaasti Münchenin puheessaan Yhdysvaltojen militaristista politiikkaa. Hämmästyttävää on se, että vasta Putinin realistinen tilannearvio tuo politiikan tarkkailijoiden mieleen kylmän sodan; ei USA:n yksipuolinen militarismi ja Naton laajeneminen Venäjän lähialueille.
Kylmä sota vauhditti taloutta
Tässä tilanteessa on syytä laajentaa näkökulmaa ja tarkastella alkuperäisen kylmän sodan taustatekijöitä erityisesti sen kahdesta osapuolesta jäljellä olevan eli Yhdysvaltojen osalta. Läntinen tulkinta kylmästä sodasta perustuu yksinkertaistettuun ja ideologiseen lähtökohtaan, jonka mukaan Neuvostoliitto oli luonnostaan laajentumishaluinen ja aggressiivinen.
Tällä perusteltiin kaavamaisesti USA:n eri puolilla maailmaa suorittamia sotilaallisia väliintuloja, vaikka uskottavia todisteita Neuvostoliiton pyrkimyksistä ei kyettykään esittämään. John F. Kennedy puhui ”monoliittisesta ja armottomasta salaliitosta”, Ronald Reagan taas ”pahasta imperiumista”.
Yhdysvallat tarvitsi kylmää sotaa taloutensa elvyttämiseksi. Maan nousu johtavaksi talousmahdiksi toisen maailmansodan jälkeen perustui pitkälti ”sotilaallisen keynesiläisyyden” politiikkaan. Se merkitsi valtavaa satsausta sotateollisuuteen, jolla samalla tuettiin julkisin varoin korkean teknologian aloja kuten tietokone- ja elektroniikkateollisuutta.
Myös Eurooppaan suunnattu Marshall-apu palveli USA:n liike-elämän intressejä. Sillä pyrittiin turvaamaan yksityiset investoinnit, patoamaan kommunistien vaikutusta sekä rajoittamaan sosiaalisia ohjelmia Euroopassa – toisin sanoen Eurooppa pyrittiin pitämään ruodussa sodan jälkeisissä sekavissa oloissa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yhdysvaltojen on ollut pakko löytää uusia verukkeita massiiviselle asevarustelulle. Tätä tarkoitusta on palvellut erinomaisesti niin sanottu terrorismin vastainen sota. …
TOMMI LIEVEMAA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
