Uusi työehtosopimus 10 000:lle yksityisen varhaiskasvatusalan työntekijälle – alan ensimmäinen oma sopimus muuttaa työehtojen perustaa

Yksityisen varhaiskasvatusalan 10 000 työntekijää koskeva uusi työehtosopimus hyväksyttiin vuodenvaihteessa. Sopimus on alan ensimmäinen oma ja päättää yli vuoden kestäneet neuvottelut, jotka ovat heijastaneet varhaiskasvatuksen työolojen ja rahoituksen pitkäaikaisia jännitteitä. Uudistus osuu samaan aikaan palvelusetelilain muutoksen kanssa, mikä tekee siitä poikkeuksellisen merkittävän.

Yli vuoden kestäneet neuvottelut päättyivät 31.12.2025, kun Sivista sekä palkansaajajärjestöt JHL, OAJ, SuPer ja Talentia hyväksyivät neuvottelutuloksen. Sopimus astuu voimaan 1.1.2026 ja on voimassa 30.4.2027.

Kyseessä on alan ensimmäinen oma työehtosopimus. Tähän saakka yksityiset päiväkodit ovat noudattaneet Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, jonka soveltaminen päättyy vuoden 2025 lopussa. Uusi sopimus on rakennettu varhaiskasvatuksen omista erityispiirteistä käsin, mikä on ollut pitkään sekä työntekijöiden että järjestöjen tavoite.

Sivistan työmarkkina-asiantuntija Joona Kaunisniemi kuvaa  tiedotteessaan (31.12.) ratkaisua merkittäväksi:
”Olemme hyvin tyytyväisiä, että pitkään kestäneiden neuvotteluiden tuloksena yksityiselle varhaiskasvatusalalle saadaan vihdoin oma työehtosopimus.”

Uusi sopimus koskee työntekijöitä, joiden tehtävänimikkeet vaihtelevat varhaiskasvatuksen lastenhoitajista opettajiin, sosionomeihin ja päiväkotiapulaisiin. Suomessa noin 20 prosenttia lapsista saa varhaiskasvatuksensa yksityisissä päiväkodeissa – vuosittain reilut 40 000 lasta.

Alan pelisäännöt muuttuvat

Sopimus syntyy tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen palvelusetelilaki uudistuu vuoden alussa. Lain tavoitteena on lisätä perheiden valinnanvapautta eli vapautta valita lapselle sopiva varhaiskasvatuspalvelu ilman taloudellista estettä. Samalla laki pyrkii parantamaan palvelujen saatavuutta ja vahvistamaan kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.

Laki määrittää palvelusetelin arvon määräytymisen raamit, mutta jättää kunnille laajan harkintavallan. Tämä luo jännitteitä, sillä palkantarkistukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt eivät aina kohtaa.

Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen korostaa kuntien vastuuta:

”Yleisen linjan mukaiset palkantarkistukset haastavat alaa, koska kunnissa on hyvin vaihtelevat palvelusetelikäytännöt. Uusi laki kuitenkin edellyttää kuntia tarkastelemaan säännöllisesti palvelusetelin arvon kohtuullisuutta muun muassa suhteessa työehtosopimuksissa tapahtuviin muutoksiin. Pallo on nyt kuntapäättäjillä varmistaa, että kunnan kaikki lapset saavat varhaiskasvatukseensa riittävät resurssit”, sanoo Hanne Salonen tiedotteessa (31.12.2025).

Neuvottelukierros paljasti alan rakenteelliset ristiriidat

Neuvottelut alkoivat 17.9.2024 ja päättyivät 29.12.2025. Prosessi oli pitkä ja monivaiheinen, mikä kertoo alan rakenteellisista jännitteistä. Yksityinen varhaiskasvatusala on kasvanut nopeasti, mutta työehdot eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Työntekijät ovat pitkään kokeneet, että heidän työnsä arvo ei näy palkassa tai resursseissa.

Tämä näkyy myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kuvassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät – olivat he naisia, miehiä tai ei-binaarisia – toimivat työväenluokan eturintamassa, jossa pääoman logiikka pyrkii minimoimaan kustannuksia ja maksimoimaan tuoton. Kyse on siitä, että työvoiman arvo ja sen tuottama lisäarvo eivät kohtaa, mikä synnyttää rakenteellisen ristiriidan työn ja pääoman välille.

Alan kasvu jatkuu – mutta rahoitus ratkaisee sopimuksen vaikutukset

Yksityinen varhaiskasvatusala työllistää noin 10 000 palkansaajaa ja sen merkitys kasvaa, kun kunnat ulkoistavat palvelujaan. Samalla palvelusetelijärjestelmä siirtää vastuuta kunnille, jotka määrittävät resurssien tason. Tämä tekee uudesta työehtosopimuksesta tärkeän työkalun työntekijöiden aseman vahvistamisessa.

Sivista edustaa noin 430 yksityistä sivistysalan työnantajaa, joiden palveluksessa on yhteensä 69 000 asiantuntijaa. Järjestö on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen, mikä kertoo sen asemasta työnantajakentässä.

Uusi työehtosopimus antaa alan toimijoille mahdollisuuden rakentaa varhaiskasvatuksen työehdot omista lähtökohdistaan. Lopullinen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, miten kunnat vastaavat palvelusetelilain velvoitteisiin ja miten resurssit kohdennetaan. Työntekijöiden näkökulmasta ratkaisevaa on, muuttuuko sopimus konkreettisiksi parannuksiksi arjen työoloihin.

---