Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Uusliberalistista EU:ta ja Natoa on vastustettava

    Arkiston arkiston artikkeli
    15.9.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 33/2006.

    Pari päivää kestäneessä Asem-kokouksessa puhuttiin pitkään ja hartaasti globaalista maailmantaloudesta ja tehtiin Euroopan ja Aasian kansalaisiin sekä EU:n kehitykseen vaikuttavia päätöksiä.

    – Jälleen kerran tärkeät sosiaaliset ja tuotannolliset kysymykset ovat näissä keskusteluissa vain marginaalisessa roolissa, vaikka juuri tällainen huippukokous olisi foorumi tarttua kehityksen, rauhan, köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen taistelun teemoihin, huomautti Oliver Schröder Saksan Vasemmistopuolue.PDS:stä.

    Hänen mukaansa nyt olisi tärkeä keskustella siitä, miten ihmisten jokapäiväinen arkielämä voitaisiin politisoida ja nostaa solidaarisuus jälleen yhteisen politiikan perustaksi.

    Uusliberalistinen Eurooppa

    Schröder kertoi, miten Vasemmistopuolue.PDS vastustaa nykyistä EU:n kehitystä.

    – Haluamme estää leikkauksia ja sosiaalisten järjestelmien murentamista, totesi Schröder.

    Hänen mukaansa sosiaaliset leikkaukset ja epävarmuuden lisääntyminen ovat uusliberalistisen talouden kulmakiviä.

    – Media ja politiikka vahvistavat tunnetta, että meidän on toteltava globaalin talouden käskyä. Se on Euroopan komission ja unionin jäsenvaltioiden johtoa ohjaava dogmi.

    1980-luvulla thatcherismin pohjalta noussut uusliberalismi aiheutti paineita hyvinvointivaltiolle. Yrityselämästä omaksutusta kilpailun periaatteesta tuli myös politiikan keskeinen sisältö. Sama periaate johti koko Euroopan entistä uusliberalistisempaan suuntaan.

    EU:n kehitystä ohjaavassa Lissabonin strategiassa kyllä mainitaan niin sanottu Euroopan sosiaalinen malli, mutta Schröderin mielestä sillä ei ole poliittista uskottavuutta.

    – Lissabonin strategia painottaa virallisesti esimerkiksi työllisyyttä ja turvallisuutta, mutta nämä hyvinvointivaltion periaatteet on unionissa sälytetty kansalaisten henkilökohtaiselle vastuulle, huomautti Schröder.

    Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sosiaaliturva ei ole kattava ja että terveydenhuolto koskee vain kaikkein tarpeellisimpia hoitoja.

    Vaihtoehtoisia malleja

    Schröder oli sitä mieltä, että EU:n perustuslain myötä uusliberalistinen politiikka olisi sinetöity kiinteäksi osaksi unionia. Tämä ja muun muassa EU:n turvallisuus- ja ulkopoliittiset linjaukset olivat syitä sille, miksei Vasemmistopuolue.PDS voi hyväksyä unionin perustuslakia.

    – Perustuslakisopimuksen torjunta on voitto, josta meidän tulee kiittää etupäässä ranskalaisia ja hollantilaisia tovereitamme, mutta pelkkä vastustaminen ei enää riitä. Meidän on yhdessä kehitettävä myös vaihtoehtoisia malleja, korosti Schröder.

    Hän näki Ateenan toukokuisen Euroopan sosiaalifoorumin myönteisenä askeleena.

    – Oli hyvin rohkaisevaa nähdä, miten erilaiset vasemmistolaiset – ja ympäristöjärjestöt antoivat vahvan panoksensa keskusteluihin. Tämä on mahdollisuus eurooppalaisille yhteiskunnille yhdessä kehittää todellisia vaihtoehtoja.

    Vasemmisto vie eteenpäin uudenlaista valistuksen ajatusta, jolla on voimaa koota Euroopan sisällä olevia demokraattisia liikkeitä ja rikkoa vallitseva uusliberalistinen ideologia. Schröderin mukaan tälle on ennakkoehtona se, että kykenemme luomaan ihmisille paremmat elinolosuhteet.

    Nyt olemme hänen arvionsa mukaan pisteessä, jossa Eurooppa-nimisen laivan kurssi on oikaistava.

    – Meidän on myös puolustettava saavutuksia, jotka työväenluokka on viime vuosikymmenien taistelulla saavuttanut, vaati Schröder.

    Naton valta Euroopassa

    Böömin ja Määrin kommunistisen puolueen edustaja, Tshekin kommunistisen nuorisoliiton varapuheenjohtaja Veronika Sykorova korosti imperialismin ja sodan vastaista toimintaa.

    Amerikkalaisten ja brittien yhdessä liittolaistensa kanssa ylläpitämä Irakin miehitys on kestänyt jo kolme vuotta. Viimeisimpien tietojen mukaan Irakissa on edelleen 158 000 sotilasta sekä 20 000 ulkomaisten urakoitsijoiden työntekijöitä.

    – Puolueemme on aina vastustanut USA:n läsnäoloa Irakissa. Me vaadimme, että ihmisoikeuksia puolustetaan, mutta Tshekin tasavallan hallitus tekee aivan muuta: se tukee Irakin miehittäjiä poliittisesti ja logistisesti ilman ehtoja, huomautti Sykorova.

    Hän kiinnitti myös laajemmin huomiota Naton rooliin.

    – Yhdysvallat ja Nato ovat yhä enemmän sotilaallinen ja poliittinen liittouma, joka on ekspansionistinen ja levittää valtaansa jäsenmaidensa ulkopuolelle. Nato ja rauhankumppanuus ovat merkittäviä työkaluja Yhdysvaltain vallan ja vaikutuspiirin laajentamisessa Euroopassa, totesi Sykorova.

    Hän katsoi, että Eurooppa ei tarvitse mantereellaan YK:n roolia uhmaavaa aggressiivista liittoa, jotta se pystyisi edistämään rauhaa ja rauhanomaisia suhteita muihin maailman maihin ja kansoihin.

    Kamppailu kieltämistä vastaan

    Kesäkuussa käynnistettiin Tshekin tasavallassa laaja kampanja, jolla vastustetaan USA:n suunnitelmia ohjustorjuntaan tarkoitetun tukikohdan rakentamiseksi maahan. Kommunistinen nuorisoliitto oli ensimmäisiä järjestöjä kampanjan takana.

    Tukikohtaa vastustavaan adressiin on saatu kerättyä yli 20 000 nimeä. Mielipidemittausten mukaan jopa 83 prosenttia kansalaisista ei hyväksy tukikohdan rakentamista.

    Nyt hallitus ajaa voimakkaasti nuorisoliiton kieltämistä. Sykorovan mukaan kommunistinuoria on vaadittu muun muassa poistamaan ohjelmastaan viittaukset vallankumoukseen ja marxismi-leninismiin. Oikeistohallitus ei myöskään hyväksy, että kansalaisjärjestö toimisi millään tavalla poliittisesti. Liitto ei tietenkään voi vaatimuksia hyväksyä ja jatkaa kamppailua kieltämistä vastaan.

    Sykorova korosti, miten kommunistien ja muiden edistyksellisten tahojen on taisteltava itsenäisyytensä puolesta Euroopassa niiden sopimusten mitätöimiseksi, joita EU, Nato ja Yhdysvallat yksipuolisesti tekevät. Nämä sopimukset alistavat Eurooppaa Yhdysvaltain ja Naton vallan alle.

    – Meidän on vastustettava miehitysten ja kansanmurhien politiikkaa ja annettava ihmisille tietoja imperialistisita ja barbaarisista otteista, joihin USA ja sen satelliittivaltiot syyllistyvät niin Afganistanissa, Irakissa kuin Libanonissa. Vapaus sorretuille kansoille ja luokille, alas imperialistiset sortovoimat, vaati Sykorova lopuksi.

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Teemu Valli, Petri Palmu, Linda Savonen ja Tiina Rouhiainen väänsivät kättä ay liikkeen tulevaisuudesta Tiedonantaja festivaalilla Kuva Emma Grönqvist
    Politiikka
    12.10.2026
    Jukka Piha

    Yrittäjä haastoi ay-liikkeen

    Ay-liikkeen kriisistä puhutaan usein jäsenmäärien laskuna, työehtosopimusneuvotteluina tai työmarkkinajärjestöjen vaikutusvallan heikkenemisenä.

    Maija Amperla pitää Tiedonantaja festivaalia harvinaisena keskustelufoorumina Kuva Jukka Piha
    Uutiset
    11.10.2026
    Jukka Piha

    ”Järkyttävän upea festivaali” toi esiin vaietut yhteiskunnalliset kysymykset

    Palestiinan, Länsi-Saharan ja Afrikan vapautumiskamppailuja käsiteltiin keskustelussa
    Uutiset
    10.10.2026
    Jukka Piha

    ”Päitä katkaistiin vallan nimissä” – kolonialismin väkivallasta puhuttiin ilman kaunistelua

    Joensuulaisen Toni Lamsijärven mielestä Tiedonantaja festivaali tuo yhteen yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomen. Kuva Jukka Piha.
    Uutiset
    10.10.2026
    Jukka Piha

    ”Nykyjärjestelmä ei toimi” – Toni Lamsijärvi näkee Tiedonantaja-festivaalin muutosta etsivien ihmisten kohtaamispaikkana

    Lapinlahti lähetystö valtuustoryhmien puheilla 7.10.26 Kuva Toivo Koivisto
    Kotimaa
    10.10.2026
    Petra Packalén

    Helsingin valtuustolle vetoomus Lapinlahden yksityistämistä vastaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 045 7839 4289
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    petra.packalen@tiedonantaja.fi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!