Vain asukkaiden Helsinki voi olla elinvoimainen kaupunki

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

–

”Julkisen vallan tehtävänä on edistää
ihmisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja toimeentuloa”

,
sanoo perustuslaki. Tällä hetkellä kuitenkin lain toteutuminen
on uhattuna, sanoo puolestaan

”Valtakunnan VII Virallinen Kylähullu”

,
Helsingin kansalaisverkoston keskeinen puuhamies

Heikki Takkinen

.

Hänen mukaansa Helsingin kaupunki on viime vuodet valittanut ja
valittaa edelleen rahapulaansa. Kuluvan vuoden aikana on vaadittu ja toteutettu
suuria säästöjä varsinkin peruspalveluissa ja nyt vaaditaan
vielä uusia säästötoimia eri hallintokunnilta vuoden
2003 budjettikäsittelyssä.

– Helsingin kaupungin tulos on kuitenkin viime vuosina ollut runsaasti
ylijäämäinen. On ostettu osakkeita, rakennettu erilaisia
rahastoja, tehty kalliita investointeja, keskusta- ja satamasuunnitelmia,
Takkinen muistuttaa.

Siitä huolimatta, että valtionosuudet supistuivat jo viime vuonna,
vuoden 2001 tilinpäätös osoitti 1,2 miljardin markan omatoimista
tulosta. Lainanlyhennysrahastoon siirrettiin 500 miljoonaa, lähiörahastoon
300 miljoonaa, innovaatiorahastoon 100 miljoonaa markkaa. Rahastoihin on
tällä hetkellä sijoitettuina noin 1 miljardi euroa, ”meidän
kaupunkilaisten rahaa”, Takkinen korostaa.

Kaupungin rahastot on kerätty vuosien mittaan ”pahan päivän
varalle”. Osa kaupungin rahastoista on lakisääteisiä,
mm. vakuutusrahastot, osa rahastojen varoista on kuitenkin mahdollista ottaa
kaupunkilaisten käyttöön vaikka heti. Kaupungin oman talousennusteen
mukaan talous kääntyy nousuun jo parin vuoden kuluessa, joten
”pahat päivät” ovat juuri nyt. Rahoja tarvitaan juuri
nyt.

Tarkasteltaessa viime vuosien kaupungin tilinpäätösasiakirjoja
näyttää selvästi siltä, että talousarvioissa
joka vuosi tulot on arvioitu jatkuvasti liian alhaisiksi ja epärealistisiksi
ja samalla menot liian korkeiksi.

– Miksi?, Heikki Takkinen kysyy retorisesti

Hänen mukaansa rahaa siis on. Kyse on siitä, mihin sitä
käytetään. Kenen ehdoilla? Kenen puolesta?

– Tällä hetkellä näyttää taas siltä,
että tämän vuoden 2002 tilinpäätös tulee olemaan
tappiollinen, ehkä ensimmäistä kertaa totuudenmukaisesti
moniin vuosiin. Jos tämä arvio toteutuu, on aloitettava nopeasti
arvokeskustelu siitä, mihin vähät rahat käytetään,
mistä säästetään, jos säästettävä
on. Rakennetaanko keskustatunneli ja Vuosaaren satama? Rakennetaanko Töölönlahden
parkkitalo? Musiikkitalo? Katetaanko stadion? Vai pidetäänkö
huolta toisistamme, peruspalveluistamme?, Takkinen luettelee tarvittavan
arvokeskustelun aiheita.

Hän toteaa, että suunnitellut ensi vuoden säästötoimet
kohdistuvat lähinnä terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen,
joukkoliikenteeseen ja kulttuuriin. Samalla siis päiväkoteihin,
leikkipuistoihin, terveysasemiin, työllisyyteen, nuorisotyöhön,
vanhuksiin, kirjastoihin

– Kaupunki, joka ei pidä huolta omistaan, on kuoleva kaupunki. Peruspalvelutason
heikkeneminen ei näy ainoastaan terveyskeskusjonoina, lasten yksinäisinä
iltapäivinä, lakkautusuhan alaisina kirjastoina, nuorisotyön
määrän ja laadun heikkenemisenä, syrjäytymisenä,
masennuksena, rikollisuuden lisääntymisenä, työttömyytenä,
yksinäisyytenä, omaehtoisen kulttuurin katoamisena jne., Takkinen
korostaa.

Se näkyy hänen mukaansa myös kaupunkilaisten viihtymisessä,
työmotivaatiossa, työtuloksen heikkenemisenä, yleisen levottomuuden
ja turvattomuuden lisääntymisenä, yritysten ja yksityisen
pääoman poismuuttoina

– Jos kaupunki ei hoida kaupunkilaisiaan, ovatko kaupunkilaiset silloin
valmiita hoitamaan kaupunkiaan?, Takkinen filosofoi.

Hänestä itsestäänselvyyksiä ei ole. Kehityksen
suunta on aina mahdollista muuttaa. Kyse on tahdosta. Helsinkiläisten
yhteisestä halusta kehittää kaupunkiaan yhteisten arvojen
pohjalta.

– Nyt tarvitaan avointa keskustelua kaupungin ja kaupunkilaisten arvoista.
Nyt tarvitaan mielipiteiden ilmaisua. Nyt tarvitaan huutoja. Nyt tarvitaan
vaikuttamista. Edustuksellista ja suoraa. Nyt tarvitaan tekoja, Heikki Takkinen
linjaa.

Hän korostaa, että viime päivinä esitelty kaupungin
vuoden 2003 talousarvio on vasta ehdotus, vain esitys, sitä ei vielä
ole päätetty.