Valokuvan poliittinen valta

Työväenliikkeen kirjasto Sörnäisissä kokosi 20. toukokuuta noin nelisenkymmentä osallistujaa keskustelemaan valokuvan poliittisesta historiasta ja sen vaikutuksesta yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Seminaari ”Katse kehysten yli. Valokuvan poliittista historiaa” tarkasteli, miten kuvat ovat osallistuneet vallan jakautumiseen, näkyvyyden määrittelyyn ja työväenluokan kokemusten esittämiseen.

Tilaisuus saattoi olla  ensimmäinen digiajan seminaari, jossa tutkijat, valokuvaajat ja aktivistit keskustelivat yhdessä valokuvan ja kuvajournalismin politiikasta sekä media- ja digimurroksen tuomista haasteista.

”Olen aina ollut kiinnostunut julkisuudesta, siitä mitkä asiat nousevat julkiseen keskusteluun ja miksi, ja mitkä asiat taas jäävät pimentoon tai torjutaan kokonaan”, sanoo Nieminen, viestintäpolitiikan emeritusprofessori (20.5.2026).

Niemisen mukaan julkisuuden valikoivuus ei ole neutraalia, vaan sidoksissa taloudellisiin ja poliittisiin rakenteisiin.

Nieminen muistutti, että mediapolitiikan tulisi demokratiassa turvata kansalaisten sananvapaus ja viestinnälliset oikeudet. ”Periaatteessa mediapolitiikka on demokratiassa keino ohjata julkista keskustelua niin, että kansalaisten sananvapaus ja viestinnälliset oikeudet toteutuvat. Tutkimuksessani koetan selvittää, miksi näin ei kuitenkaan ole, vaan päinvastoin, sanan- ja ilmaisunvapaus on niin Suomessa kuin muissakin maissa heikentynyt”, sanoo Nieminen.

Niemisen mukaan kehitys kytkeytyy laajempiin taloudellisiin ja poliittisiin muutoksiin, jotka kaventavat erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia tulla kuulluiksi.

Kuvajournalismi ja visuaalinen valta

Visuaalisen journalismin dosentti Jenni Mäenpää tarkasteli kuvajournalismin muutosta ja sen suhdetta nykyiseen mediaympäristöön. ”Pyrin piirtämään historiallista kaarta kuvajournalismin kulta-ajoista tähän päivään”, sanoo Mäenpää, visuaalisen journalismin tutkija ja dosentti. kilpailee nykyisin huomiosta alustatalouden logiikan ehdoilla. ”Perinteiset journalistiset valokuvat kilpailevat yleisöjen huomiosta yhdessä videon, interaktiivisen grafiikan ja erilaisten kuvaa, ääntä ja tekstiä yhdistävien esitysten kanssa”, sanoo Mäenpää. Sosiaalisen median algoritmit ohjaavat näkyvyyttä tavoilla, jotka suosivat kaupallisia intressejä ja lyhytjänteistä sisältöä.

Mäenpää korosti, että visuaalinen journalismi kilpailee nykyisin huomiosta alustatalouden logiikan ehdoilla. ”Perinteiset journalistiset valokuvat kilpailevat yleisöjen huomiosta yhdessä videon, interaktiivisen grafiikan ja erilaisten kuvaa, ääntä ja tekstiä yhdistävien esitysten kanssa”, sanoo Mäenpää. Sosiaalisen median algoritmit ohjaavat näkyvyyttä tavoilla, jotka suosivat kaupallisia intressejä ja lyhytjänteistä sisältöä.

Mäenpään mukaan tämä kehitys vaikuttaa myös siihen, miten työelämän muutoksia, sosiaalisia konflikteja ja sorrettujen ryhmien kokemuksia kuvataan. Kuvien poliittinen ulottuvuus ei ole kadonnut, vaan muuttanut muotoaan.

Historialliset kuvat ja vallan rakenteet

Kuvataiteilija Minna Henriksson käsitteli valokuvien roolia suomalaisen rotupolitiikan historiassa. ”Valokuvaa käytettiin keskeisenä ’todisteena’ rodullisen eron luomisessa eri yhteiskuntaluokkien ja etnisyyksien välille Suomessa. Mielestäni on tärkeää puhua näistä sata vuotta sitten rotutieteen nimissä tehdyistä kuvista, koska niiden stereotyyppiset representaatiot ihmisryhmistä vaikuttavat edelleen käsityksiimme”, sanoo Henriksson.

Henrikssonin mukaan kuvien kriittinen tarkastelu on välttämätöntä, jotta historiankirjoituksen ideologinen luonne tulee näkyväksi. Hän muistutti, että valokuvien avulla on oikeutettu syrjiviä käytäntöjä ja vahvistettu valtarakenteita, jotka heijastuvat yhä tämän päivän yhteiskuntaan.

Työväen arki ja solidaarisuus kuvissa

Harrastajavalokuvaaja ja kansalaistoimija Toivo Koivisto toi esiin työstä ja kamppailuista kertovat kuvat, jotka dokumentoivat työväenluokan arkea ja järjestäytymistä. Valokuvaaja Miguel Vera puolestaan kertoi kokemuksistaan pakolaisena Suomessa ja työtoveruudestaan valokuvaaja Veikko Koivusalon kanssa. Koivusalon (1940–2025) kuvia esitettiin seminaarin tauolla diaesityksenä.

Kansan Arkiston tutkija Pia Pursiainen korosti arkistojen merkitystä historiallisessa muistissa. ”Kansan Arkiston valokuvakokoelma on osa historiallista muistia”, sanoo Pursiainen.

Seminaarin järjestivät Demokraattinen sivistysliitto, Kansan Arkisto ja Tiedonantaja.

Tilaisuuden juonsi toimittaja JP (Juha-Pekka) Väisänen, joka sai seminaarissa Kansanarkiston Pursiaiselta vahvistuksen siitä, että Tiedonantajan valokuvia löytyy nyt Kansan Arkistosta monumentaaliset puolimiljoonaa valokuvaa.

Korjaus 24.5.2026. Aikaisemmasta tekstistä (21.5.2026) poistettu virheellinen viittaus puoleen miljoonaan Veikko Koivusalon valokuvaan. Juttu tarkennettu nykyiseen muotoon ”Tiedonantajan valokuvia”

---