Vasemman laidan lehtikenttä supistuu entisestään

Työmies-lehti perustettiin 1895 silloisen Suomen sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajaksi. Tänä vuonna tuli siis kuluneeksi 120 vuotta suomalaisen työväenlehdistön syntymästä, jota ajankohtaa on perinteisesti vietetty työväenlehtipäivän merkeissä.

Juhlavuotena vasemmisto- ja työväenlehtikentän tila on yhtä murheellinen kuin työväenliikkeen ja poliittisen vasemmiston laajemminkin.

Vasemmistoliitto ilmoitti viikolla taloutensa leikkauksista. Syynä on kevään eduskuntavaaleissa puolueen kärsimä vaalitappio.

Puolueen palkkalistoilta vähennetään neljä. Sen lisäksi vasemmistoliiton puoluehallitus päätti lopettaa Kansan Tahdolle, Satakunnan Työlle ja Ny Tidille maksettavat lehdistötuet kokonaisuudessaan vuodesta 2016 alkaen. Myös Kansan Uutisille maksettavaa lehdistötukea pienennetään.

Leikkausten vuoksi Kansan Uutisissa on aloitettu yt-neuvottelut. Ainakin Satakunnan Työn julkaiseminen lopetetaan vuoden 2015 lopussa. Mitä muita vaikutuksia KU:n toimintaan talouden tiukentumisella on, se jää nähtäväksi.

Myös rökäletappion kokenut SDP menettää vaalituloksen myötä puoluetukea vuositasolla 1,3 miljoonaa euroa. Jo tänä vuonna SDP:n saama puoluetuki leikkautuu 853 000 eurolla. Se, miten leikkaukset vaikuttavat demarien äänenkannattajaan, Työmies-lehden perilliseen Demokraattiin, on vielä auki.

Suomalaisen journalismin tilanne on ylipäätään haasteellinen. Esimerkiksi vuosina 2008-2011 noin tuhat toimittajaa pistettiin vakituisista työsuhteista kilometritehtaalle. Koko alalla työskentelee noin 9 000 työsuhteista journalistia. Kato tekijäpuolella on ollut kova.

Toisaalta lehdet joutuvat kamppailemaan ihmisten hupenevasta vapaa-ajasta ja varoista. Tutkimusten mukaan vain kolme viidestä alle 25-vuotiaasta lukee sanomalehtiä tai niiden verkkosivuja. Aikaa käytetään siis muuhun, kuten sosiaaliseen mediaan ja viihteeseen.

Kovenevien haasteiden edessä työväenlehdistön resurssit kapenevat.

Tiedonantajan näkökulmasta on syytä olla murheellinen sisarlehtien tiukkenevasta tilanteesta. Toisaalta murros avaa muun muassa yhteistyön mahdollisuuksia ja uusia näköaloja jo virtaviivaisesti toimivalle Tiedonantajalle.

Lehtemme resurssit ovat aina olleet niukat, koska emme ole havitelleet kaupallisia mainoksia eikä Tiedonantaja ole saanut puoluetuen roposiakaan, vain pienen kulttuuri- ja mielipidelehtituen. Tiedonantajaa voi verrata Kuubaan. Se on saartojen ja vaikeiden tilanteiden keskellä selviytyvä outolintu, joka uudessa tilanteessa onkin suhteellisen hyvässä asemassa verrattuna suurempiin ja jäykempiin kilpailijoihin.

Tiedonantajassa ei toimintoja supisteta eikä käydä yt-neuvotteluja. Sen sijaan katse on jo muun muassa 17. lokakuuta Jyväskylässä järjestettävässä Tiedonantaja-festivaalissa. Festivaalista on muodostumassa vaihtoehtoisen median merkittävin syksyn tapahtuma, jonne tulemista on syytä alkaa valmistella jo hyvissä ajoin.

Eräs festivaalilla esillä olevista teemoista on työväenlehdistön tilanne, mikä onkin keskustelunaiheena entistäkin ajankohtaisempi.