Vasemmistolla on pitkät perinteet sodan vastustamisessa

Vasemmiston sodanvastaisuudella on pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa ensimmäiseen internationaaliin. Päästäksemme perille kapitalistisen sotimisen taustoista, voisimme hieman opiskella siihen liittyvää runsasta olemassaolevaa aineistoa.

Politiikan tutkimuksessa on tyydytty arvioimaan sotien ideologisia, poliittisia, taloudellisia ja psykologisia syitä. Sosialistisessa teoriassa sen sijaan korostetaan kapitalismin ja sodan välistä suhdetta. Olemassa
oleva runsas vasemmistolainen sodanvastainen aineisto – reilun sadan vuoden ajalta – tarjoaa varmasti hyödyllisiä työkaluja rakentaessamme teoriaa Ukrainan sodasta.

Sodat (joita ei siis tule sekoittaa vallankumouksiin) johtavat harvoin eräiden sosialististen koulukuntien toivomiin demokraattisiin muutoksiin. Sodat ovat seurauksiltaan tuhoisia. Niissä menetetään ihmisiä, eivätkä ne sytytä menestyksekkäitä vallankumouksia. Tämä pätee vielä enemmän nykymaailmassa, jossa joukkotuhoaseiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Armeijoita oli tarkoitus vahvistaa, jotta ne kykenisivät tukahduttamaan työläisten vastarinnan.

Sodan taloudelliset syyt