Vastarintaa ja vaihtoehtoja

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 33/2006.

Suomen kommunistisen puolueen kansainvälinen seminaari sunnuntaina 10. syyskuuta keräsi Kirjan talon saliin toista sataa osallistujaa. Asem-kokouksen aattona vaihdettiin kokemuksia ja keskusteltiin yhteistyöstä taistelussa uusliberalismia ja sotaa vastaan.

Helsingin Asem-kokous keräsi Euroopan ja useiden Aasian maiden johtajat saman pöydän ääreen. Huippukokouksen valmisteluissa sivuutettiin ihmisten enemmistön toiveet ja tarpeet toisenlaisesta kehityksestä.

Avauspuheenvuoron pitänyt SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen korosti, miten SKP:n seminaarilla haluttiin tuoda kapitalisminvastaisen vasemmiston panos keskusteluun ja toimintaan uusliberalistisen globalisaation vaihtoehdottomuuden murtamiseksi.

Vastarintaa vaihtoehdottomuudelle

Hakanen huomautti, miten Asem-kokouksessa puhutaan globalisaation hallinnan tarpeesta, mutta asialistalla ei ole mitään toimia ylikansallisten suuryhtiöiden vallan rajoittamiseksi eikä ay-liikkeen oikeuksien vahvistamiseksi tai yleensäkään ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.

– Euroeliitti tarjoaa kehitysmaiden ahdinkoon lääkkeeksi samaa globalisaatiota, jonka tuloksena lähes puolet ihmiskunnasta joutuu elämään alle kahdella eurolla päivässä ja sadan maan kansantuote asukasta kohti on tänään alhaisempi kuin 15 vuotta sitten.

– Kaiken alistaminen kauppatavaraksi ja pääoman kyltymättömälle voitontavoittelulle on herättänyt laajaa vastarintaa. Siitä kertovat ay-liikkeen lakkotaistelut ja kansalaisliikkeet, EU:n perustuslain hylkääminen kansanäänestyksissä Ranskassa ja Hollannissa sekä protestit Maailman kauppajärjestön vapaakauppasopimuksia vastaan, totesi Hakanen.

Poliittinen eliitti pyrkii kuitenkin jatkamaan ikään kuin mitään vaihtoehtoja ei olisi. Suomen hallitus ajaa muun muassa EU:n perustuslain hyväksymistä ja palveludirektiiviä.

Hakasen mukaan Suomen kaltaisia liittoutumattomia maita kytketään mukaan EU:n taistelujoukkoihin ja Naton toimintaan, joka voi merkitä myös ilman YK:n valtuutusta tapahtuvia hyökkäyssotia.

Kansainvälinen yhteistyö tärkeää

Sodanvastainen liike, ay-liikkeen kamppailut, sosiaalifoorumit ja monet muut kertovat Hakasen mielestä siitä, että uusliberalismi ja kapitalistinen globalisaatio synnyttävät myös vastavoimansa.

– Työväen oikeuksien puolustaminen kietoutuu entistä välittömämmin kamppailuun koko nykyistä politiikan suuntaa, uusliberalismia, EU:n kaltaista harvainvaltaa ja suuryhtiöiden valtaa vastaan.

SKP on osallistunut kommunististen ja muiden vasemmistopuolueiden yhteisiin tapaamisiin, sodanvastaisiin vetoomuksiin, yhteisiin kampanjoihin työajan lyhentämisen ja julkisten palvelujen puolesta. Puolue on myös mukana Euroopan vasemmiston puolueen toiminnassa sekä sosiaalifoorumiliikkeessä.

– Pidämme tärkeänä kommunististen, punavihreiden ja muiden kapitalisminvastaisten vasemmistopuolueiden laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sanoi Hakanen.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan keskustelujen ja kannanottojen lisäksi entistä enemmän yhteisen toiminnan koordinoimista ja yhteisiä kampanjoita.

– Työväen kansainvälisyys ja solidaarisuus on meidän vastauksemme pääomapiirien pyrkimyksille, totesi Hakanen.

Köyhien ja rikkaiden ero kasvaa

Maailman ammattiyhdistysten liiton sihteeri, Intian AITUC-ammattiliiton varapuheenjohtaja Hariharan Mahadevan kertoi puheenvuorossaan kansainvälisen ay-liikkeen haasteista. Hän luetteli joukon kansainvälisiä instituutioita – mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki sekä Maailmankauppajärjestö WTO – joiden avulla pyritään palauttamaan voimaan laissez faire (antaa mennä) -tyylinen vapaa talousjärjestelmä, joka oli käytössä viime vuosisadalla.

YK:n kehitysohjelmaraportit kertovat, miten globalisaation hyödyt kasaantuvat vain harvoille ja ero köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa.

– 85 prosenttia maailman väestöstä, joka asuu köyhissä maissa, kuluttaa vain 30 prosenttia kaikesta energiasta, 25 prosenttia metalleista ja 15 prosenttia puutavarasta, totesi Mahadevan.

Toisaalta työläiset ovat aina löytäneet keinoja vastustaa pääoman valtaa. Mahadevan luetteli joukon kansainvälisen ay- ja kansalaisliikkeiden saavutuksia viime vuosilta, mukaan luettuna menestyksekkään kamppailun EU:n perustuslakia vastaan.

Demokraattinen naisverkosto juhlii äänioikeutta

Hiljattain perustetun Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja Kaija Kiessling käytti verkostosta lyhyen esittelypuheenvuoron, jossa hän totesi verkoston olevan Naisten kansainvälistä demokraattista liittoa aikoinaan perustamassa olleen Suomen naisten demokraattisen liiton perinteen ja työn jatkaja.

Kiessling kertoi Demokraattisen naisverkoston 1. lokakuuta järjestämästä juhlasta naisten sata vuotta sitten saavuttaman äänioikeuden kunniaksi. Kirjan talon juhlasalissa Helsingissä vietettävän juhlan tunnuksena on Naiset 100 vuotta äänessä – entä nyt? Juhlaa edeltää samana päivänä järjestettävä valtakunnallinen seminaari teemalla Naiset vaalityössä ja ehdokkaina.

Lukuisia ulkomaisia vieraita

Hariharan Mahadevan lisäksi seminaarin kansainvälisiä vieraita olivat Christoph Kraemer (IPPNW-Lääkärit ydinsotaa vastaan), Veronika Sykorova (Böömin ja Määrin kommunistinen puolue, KSCM), Geoff Bottoms (Britannian kommunistinen puolue CPB), Thomas Eisler (Punavihreä allianssi, Tanska), Henrik Stamer Hedin (Tanskan kommunistinen puolue DKP), Martin Christenssen ja Hans Christian Andersen (Kommunistinen puolue Tanskassa KPiD), Marju Karin ja Sirje Kingsepp (Viron vasemmistopuolue), Oliver Schröder (Vasemmistopuolue.PDS, Saksa), Hugo Braun (Saksan kommunistinen puolue DKP), Giorgos Toussas (MEP, Kreikan kommunistinen puolue KKE), Bashidran Mishra (IPPNW, Nepal), Frank M. Naess (Norjan kommunistinen puolue NKP), Mauricio Miguel (Portugalin kommunistinen puolue PCP), Tessa Aqvante ja Milo Tanchuling (Laban ng Masa, Filippiinit) sekä Joseph Purugganan (Focus on The Global South, Filippiinit). (TA)