Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 2019 vuoteen 2025, käy ilmi VATT Datahuoneen tuoreesta rekisteriseurannasta (22.4.2026). Tulokset haastavat Orpo–Purran hallituksen kriisipuheen ja sen perustelut opiskelijoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeläisiin kohdistuville leikkauksille. Rekisteritietoihin perustuva seuranta osoittaa, että palkkatyöhön siirtyminen ei ole romahtanut, vaikka hallitus on perustellut leikkauksia työmarkkinoiden heikolla tilalla.

Datahuoneen analyysin mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 prosenttia työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Suppeamman ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllistyi samassa ajassa noin kaksi kolmesta. Seuranta perustuu Tilastokeskuksen KOSKI‑ ja VIRTA‑aineistoihin sekä tulorekisteriin.

”Palkkatyöhön siirtymisen näkökulmasta työmarkkinoiden tilanne näyttää valmistuneille sekä vakaammalta että paljon valoisammalta kuin työttömyyslukujen perusteella voisi luulla”, sanoo VATT Datahuoneen erityisasiantuntija Heikki Korpela (22.4.2026).

Työttömyysluvut eivät kerro koko kuvaa

Korpelan mukaan julkinen keskustelu on keskittynyt korkeakoulutettujen työttömyyteen, mutta rekisteritieto paljastaa toisenlaisen todellisuuden. ”Muutokset muun muassa työnhakijaksi rekisteröitymisessä tai työttömien siirtymisessä palveluihin voivat kuitenkin muuttaa työttömyyslukuja vuodesta toiseen, vaikka palkkatyötä vailla jääneiden määrä pysyisi ennallaan”, sanoo Korpela.

Tämä huomio on merkittävä tilanteessa, jossa Orpo-Purran hallitus käyttää työttömyyslukuja perustellakseen opiskelijoiden toimeentulon heikennyksiä ja eläkeläisten ostovoimaa leikkaavia päätöksiä. Rekisteriseuranta osoittaa, että työmarkkinoiden todellinen dynamiikka ei tue hallituksen kriisipuhetta.

Kapitalistisen järjestelmän tiedontuotannon ristiriidat

Datahuoneen työ perustuu kattaviin rekisteriaineistoihin, jotka tarjoavat huomattavasti luotettavamman kuvan työmarkkinoista kuin poliittisesti ohjautuva keskustelu. Kapitalistisessa järjestelmässä tietopohjainen päätöksenteko, evidence‑based policy, tarkoittaa usein sitä, että dataa käytetään valikoivasti oikeuttamaan jo tehtyjä poliittisia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että tutkimustietoa hyödynnetään vain silloin, kun se tukee vallassa olevan hallituksen tavoitteita.

Rekisteriseuranta paljastaa tämän ristiriidan: kun todelliset luvut eivät tue hallituksen linjaa, ne jäävät poliittisen retoriikan varjoon.

Datahuone itse korostaa riippumattomuuttaan. Se toimii VATT:n sisällä itsenäisenä yksikkönä ja tuottaa ajantasaisia rekisteriaineistoihin perustuvia selvityksiä päätöksenteon tueksi. Tämä tekee sen havainnoista erityisen merkittäviä tilanteessa, jossa hallitus pyrkii keskittämään tiedontuotantoa ja kaventamaan kriittisen tutkimuksen rahoitusta.

Valmistuneet pärjäävät paremmin kuin kouluttautumattomat

Seurannan mukaan perustutkintoa syvällisemmän ammattitutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yli kahdeksan kymmenestä oli palkansaajia puolen vuoden sisällä valmistumisesta. Tämä vahvistaa luokkapoliittisen havainnon: koulutus parantaa työväenluokan asemaa, mutta koulutuksen saavutettavuus heikkenee, kun opiskelijoiden toimeentuloa leikataan.

Suppean ammatillisen perustutkinnon suorittaneista keskimäärin noin kaksi kolmesta sai palkkaa kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta vuosina 2019–2025. Muutokset ovat olleet vähäisiä, eikä työmarkkinoiden kiristyminen ole heikentänyt vastavalmistuneiden asemaa.

Työelämän todellisuus ei vastaa hallituksen retoriikkaa

Korpelan mukaan palkkatyötä vaille jäämisessä voi olla kyse myös elämäntilanteista, opintojen jatkumisesta tai sattumasta. Tämä muistuttaa siitä, että työmarkkinoiden toiminta ei ole yksilöiden ominaisuuksista riippuva kilpailu, vaan rakenteellinen kokonaisuus, jossa pääoma ja työ ovat epätasapainossa.

Orpo-Purran hallituksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti niihin, joiden asema on jo valmiiksi heikko: opiskelijoihin, pienituloisiin ja eläkeläisiin. Rekisteridata kuitenkin osoittaa, että vastavalmistuneet eivät ole massatyöttömyyden partaalla, vaan työllistyvät vakaasti.

---