Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Velat mitätöitävä ehdoitta

    Arkiston arkiston artikkeli
    17.6.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja:

    G8-maat pääsivät viime viikonvaihteessa sopuun 40 miljardin dollarin paketista 18 köyhän maan monenkeskisten velkojen mitätöimiseksi välittömästi. Ohjelmaa voidaan lähivuosina laajentaa yhdeksällä ja myöhemmin tulevaisuudessa vielä 11 maalla, jolloin mitätöitävän velan määrä nousee 55 miljardiin dollariin. Päätös jätti kuitenkin auki keskeisimmän kysymyksen: Miten velkahelpotukset rahoitetaan?

    Tästä syystä ja muutenkin päätökseen on syytä suhtautua varauksellisesti. On muistettava, että juuri rikkaiden maiden sekä ylikansallisten yhtiöiden ja rahoitusinstituutioiden politiikka aiheuttaa kehitysmaiden velka- ja köyhyysongelmat. Tällaiset dramaattiset eleet ovat tähän saakka johtaneet vain kosmeettisiin ja luotonantajien hallitsevaa asemaa vahvistaviin mitätöinteihin. Näinhän kävi muun muassa eniten velkaantuneiden ja erittäin köyhien maiden velkojen lyhentämistä koskevan HIPC-ohjelman kanssa.

    Seuraavassa eräitä tosiasioita, jotka auttavat suhteuttamaan ”historiallista” päätöstä.

    1) Operaation rahallinen taakka rikkaille maille olisi noin kaksi miljardia dollaria vuodessa. Kehitysmaiden kaikkien velkojen täydellinen mitätöiminen maksaisi 45,7 miljardia dollaria vuodessa, eli lähes 30 kertaa enemmän. Vertailun vuoksi: G8-maat käyttävät maataloustukiaisiin vuodessa 350 miljardia dollaria ja asevarusteluun 700 miljardia dollaria. Rikkaat maat olisivat halukkaita käyttämään ilmoitettuun mitätöintiin puolet siitä summasta, jonka USA käyttää joka kuukausi Irakin miehitykseen.

    2) Velka Kansainväliselle valuuttarahastolle tullaan kattamaan käyttämällä osaa sen omista lisärahastoista. USA ja monet muut G8-maat aikovat käyttää velan mitätöinnin kattamiseen kolmen seuraavan vuoden aikana olemassa olevia kehitysapubudjettejaan. Rahat, jotka vuoden 2008 jälkeen siirretään Maailmanpankin lainanantoelimelle International Development Agencylle, tullaan myös imemään kehitysavusta. On siis mahdotonta tietää, kuinka suuri osa sen rahasta tulee olemaan lisärahaa verrattuna siihen, mitä se saisi muutenkin. Voi hyvinkin käydä niin, että kehitysmaita varten on käytettävissä vähemmän rahaa kuin aikaisemmin.

    3) G8 antaa ymmärtää, että sen lähestymistavassa on tapahtunut muutos. Jos G8:aa on uskominen, sen tarjous on todellinen velan mitätöinti eikä vain ylikansallisten instituutioiden osallistumista velkajärjestelyihin. Jos näin todella olisi asianlaita, se merkitsisi pientä askelta oikeaan suuntaan. Ja siitä olisi kiittäminen aktivisteja, jotka ovat vaatineet Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja muilta ylikansallisilta pankeilta selviä ja läpikotaisia mitätöintitoimia. Mutta G8 täsmentää, että niitä velkoja, joita mailla on Amerikkojen väliselle kehityspankille (Inter-American Development Bank, IDB) ja Aasian kehityspankille (Asian Development Bank, AsDB), ei mitätöidä. Tällä hetkellä juuri nämä samat ylikansalliset pankit ovat joidenkin velkaantuneimpien ja köyhimpien HIPC-maiden pääluotonantajia. Tällaisia maita ovat muun muassa Bolivia, Nicaragua, Guyana, Vietnam ja Laos.

    4) Parhaassakaan tapauksessa ilmoitettu mitätöinti ei johtaisi edes näistä toimista hyötyvien 18 maan velkojen täydelliseen mitätöintiin. Ne olisivat silti velkaa joillekin kahdenvälisille luotonantajille, joiden joukossa on G8-maita, joillekin monenkeskisille luotonantajille, kuten ASDB:lle, IDB:lle ja muille, sekä joillekin yksityisille luotonantajille.

    5) Vain viisi prosenttia kehitysmaiden asukkaista elää näissä 18 maassa. Ja vaikka G8:n lupaamat toimet laajennettaisiin tulevina vuosina kaikkiin 42:een HIPC-maahan, sekin vaikuttaisi vain 11 prosenttiin kehitysmaiden asukkaista. Useimmat todella köyhistä ihmisistä asuvat muissa kehitysmaissa.

    6) G8:n päätös jatkaa HIPC-ohjelmaa, mikä merkitsee rujojen uusliberalististen toimien toteuttamista: luonnonvarojen ja strategisten talouden alojen yksityistämistä ylikansallisten yhtiöiden hyväksi sekä velkojen mitätöinnistä vapautuvan rahan syytämistä yksityissektorille, kalliimpaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, arvonlisäveron nousua, pääoman vapaata liikkumista, mikä johtaa pääoman maastapakoon, sekä alhaisempaa tullisuojaa, mikä johtaa siihen, että pienet ja keskisuuret tuottajat menettävät toimeentulonsa, koska eivät pysty kilpailemaan tuontitavaroiden kanssa.

    Velkojen mitätöimisen puolesta toimivat liikkeet vaativatkin, että uusliberalistiset ehdot mitätöimiselle hylätään. Velkojen mitätöinnin on oltava ehdotonta, välitöntä ja täydellistä. Sen on koskettava kaikkia kehitysmaita. G8:n päätös ei pysty ratkaisemaan enempää velkakysymystä kuin köyhyysongelmaakaan, koska se koskee vain kahta prosenttia kehitysmaiden ulkomaanvelasta. Asianomaisten maiden kansojen ja heidän yhteiskunnallisten järjestöjensä on yhdessä vaaleilla valittujen parlamenttien kanssa voitava varmistaa, että velkojen mitätöinti todella hyödyttää apua tarvitsevia. (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!