Venäjä tuskin kestää puoliakaan Putinin aloittamista reformeista

Alkuperäinen kirjoittaja: Vladimir Fjodorov Moskova

Venäjällä samoin kuin muissa maissa alkaa uusi, erittäin
vilkas poliittinen kausi. Se on toinen täydellinen poliittinen kausi
Vladimir Putinin presidenttiyden aikana. Tähän saakka hän
on onnistunut toiminnassaan. Suurimpana saavutuksena voidaan pitää
”vallan vertikaalin” rakentamista. Parlamentti on täysin
”syyntakeinen” ja ”ohjattava”. Uusi puoluelaki heittää
automaattisesti laidan yli kaikki epämieluisat voimat. Sisäpolitiikka
on tullut hivenen sosiaalisuuntautuneeksi, ulkopolitiikka asettaa päämääräkseen
kansalliset edut.

Armeijassa, oikeuslaitoksessa, asuntopolitiikassa, eläkejärjestelmässä,
voimataloudessa, rautateillä ja eräillä muilla aloilla on
aloitettu uudistukset sellaisella nopeudella, että ihmiset eivät
usein ehdi seuraamaan niitä. Presidentin lausuntojen mukaan ne toteutetaan
ottaen huomioon kaikkien väestökerrosten tarpeet.

Talouskasvulla horjuva perusta

Suuria, kohtalokkaita virheitä Putin ei ole toistaiseksi tehnyt,
hän toimii harkiten, mahdollisuutensa punniten, tilanteen mukaan. Voidaan
sanoa, että maassa on saavutettu poliittinen vakaus. Maan talous on
vilkastunut, tosin sen kasvulla on melko horjuva perusta — maailman öljyn,
kaasun ja muiden raaka-aineiden vientiartikkeleiden korkeat hinnat.

Yleensä tällä hetkellä on olemassa edellytyksiä
yhteiskunnan yhdistämiseksi rakentavassa mielessä, mutta on vaikeata
sanoa tulevatko edellytykset toteutumaan. Talouden alalla muutoksia on vähiten.
Poliittisille voimasuhteille on edelleen ominaista oligarkkiklaanien taistelu
omistusten puolesta.

Hallitus edelleen suurpääoman valvonnassa

Viime vuonna hallitus sai presidentiltä määräyksen
valmistaa yhdessä tiedemiesten kanssa maan sosiaalis-taloudellisen
kehityksen pitkän aikavälin suunnitelman. Kuitenkin virkamiehet
karttoivat sitä, mahdollisesti oman epäpätevyytensä
takia. Kaksi kuukautta sitten hallitus hyväksyi vähin äänin
”Maan taloudellisen kehityksen keskipitkän aikavälin suunnitelman
vuosiksi 2002–2004″.

Tämän paperin tarkoitus on säilyttää Boris Jeltsinin
aikana muodostunut systeemi — kansantulon jako suppean, valtion omaisuuden
varastamisessa menestyneen ihmisryhmän hyväksi, säilyttää
heillä maan kansallisrikkauksien valvonta, luonnonrikkauksien riisto,
rajaton oikeus valtion omaisuuden hoitoon sekä vapaa pääomien
vienti.

Käytännössä hallitus on edelleen suurpääoman
valvonnassa. Taloustietelijöiden mukaan Venäjältä vuosina
2001–2002 pelkästään pääoman ulosvirtaamisen ja
valtionvelan takaisinmaksun kautta poistuu yli 150 miljardia dollaria. Samaan
aikaan kansalaisten menot kasvavat muutamakertaisesti, kun taas keskitulo
nousee vain 25 prosentilla. Esimerkiksi tänä vuonna asuntomenot
(vuokra, ylläpito, kaasu, sähkö, lämmitys ja vesi) ovat
monilla alueilla kasvaneet kaksinkertaisiksi.

Vapaat kädet ”uudistusten” jatkamiseen

Putin on antanut hallitukselle vapaat kädet liberaalisten reformien
jatkamiseen, mutta jos nämä jo aloitetut reformit toteutetaan,
siitä kärsii väestön valtaenemmistö. Seurauksena
on presidentin kannatuksen jyrkkä lasku. Ihmiset uskoivat, että
hänestä ei tule jeltsiniläisten reformien jatkajaa, päättäjää
ja ”korjaajaa”, Putin nähtävästi tajuaa vaaran
ja ymmärtää, että päiväjärjestykseen
nousee väistämättä kysymys uuden taloudellisen strategian
muovaamisesta sekä perusteellisesta hallitusremontista. Voi olla, että
se tapahtuu lähiaikoina.

Mielialoista ei ruusuista kuvaa

Viime viikkojen lukuisat mielipidetiedustelut eivät anna kovin ruusuista
kuvaa venäläisten mielialoista.

Kansalaisista 49 prosenttia katsoo, että heidän taloudellinen
tilanteensa ei ole viime vuosina muuttunut. 51 prosentin mielestä se
on keskitasoa ja 40 prosentin mielestä huono tai erittäin huono.
Kuitenkin 19 prosenttia katsoo, että he voivat tulla toimeen, 55 prosenttia,
että elämä on vaikeaa mutta siedettävää, 21
prosenttia taas on sitä mieltä, että jo riittää,
emme kestä.

Vastaavasti vain 20 prosenttia kansalaisista ilmaisi valmiutensa osallistua
eri protestiliikkeisiin. Maan mitassa se tarkoittaa 20 miljoonaa työikäistä
miestä ja naista. Viime vuosina moniin on juurtunut ajatus, että
vallanpitäjiin ja virkamiehistöön on mahdotonta vaikuttaa.
70 prosenttia katsoo, että täytyy sopeutua olosuhteisiin. Enemmiställe
heistä se merkitsee, että tehdään enemmän työtä
ja kulutetaan vähemmän, syödään vähemmän
ja tuhlataan säästöjä. Vain harvat vaihtavat työalaa,
muuttavat maasta tai ryhtyvät yrittäjiksi.

”On pysäytettävä kuolemanreformit”

Elokuussa 43 tunnettua poliitikkoa, akateemikkoa, kirjailijaa, kulttuurihenkilöä
ja kansanedustajaa julkaisivat vetoomuksen ”On pysäytettävä
kuolemanreformit”. Julkilausumassa annetaan täydellinen ja vakava
kuva Venäjän nykyisestä tilanteesta ja korostetaan, että
maa tuskin kestää puoliakaan Putinin aloittamista reformeista.
Siinä sanotaan:

”Me haluamme selittää kansalle sen ajan traagisuuden,
johon Venäjä astuu ’kriminaalisten reformien’ uuden aallon myötä.
Haluamme yhdistää yhteiskunnan katastrofin edessä ja kutsumme
kaikkia kansallisesti ajattelevia poliittisia, kulttuuri- , yhteiskunnallisia
ja uskonnollisia voimia pikaiseen vuoropuheluun, samoin Kremlin eliitin
sitä osaa, jonka pettymys nykyisen kurssin suhteen on jo selvä.

Elättämättä harhakuvia presidentti Putinin mahdollisuuksien
ja sisäisten tavoitteiden suhteen me kuitenkin yhä uudelleen vetoamme,
että hän ryhtyisi päättäviin toimiin heittääkseen
jeltsiniläisyyden kauhean taakan yltään, vapautuisi kansalle
vihamielisestä jeltsiniläisestä lähipiiristä…
Tässä päättäväisessä kansallisen johtajan
arvon mukaisessa teossa hän voi nojautua kansan enemmistön tukeen…

Ottaen huomioon väistämättömien sosiaalisten liikehdintöjen
ja lumivyöryn kaltaisten teknologisten onnettomuuksien mahdollisuuden
sekä sotilaalliset konfliktit Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa me ehdotamme
kutsuttavaksi koolle kansalaisfoorumin, joka yhdistäisi Venäjän
kansan, puolueet, yhteiskunnalliset järjestöt, kaikki kansalaiset,
jotta nämä kaikin käytettävissä olevin kansalaiskeinoin
vaikuttaisivat Kremlin valtaan ja saisivat sen ryhtymään Venäjälle
vaarallisen kurssin vaihtamiseen.”

Vaalit lähestyvät

Kaikesta päätellen Putin tajuaa tilanteen vakavuuden ja näkee,
että väestön sosiaalisen aseman jatkuva huononeminen voi
aiheuttaa pettymyksen uuden vallan mahdollisuuksiin parantaa tilannetta.
Sitä paitsi vuoden kuluttua ovat vuorossa sekä duumanvaalien että
presidentinvaalien vaalikamppailut. Olkoot vaalit ennenaikaiset tai määräaikaiset,
kaikkia poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä tullaan arvioimaan
vaalien kannalta. Presidentin ohjelmien toteuttamiseksi jää siis
aikaa puolitoista vuotta.

Ennemmin tai myöhemmin Putinin on tehtävä valinta oligarkkien
etujen ja oman kansan eloonjäämisen välillä. Olisi parempi,
jos se tapahtuisi lähitulevaisuudessa.