Venezuela valmistautuu vaaleihin – Nuorten arki ja ajatukset vaalien kynnyksellä

Sosialismin ehkä aikamme kiinnostavimmalla työmaalla, Venezuelassa käydään kunnallisvaalit 27. heinäkuuta. Valittavana on 335 pormestaria, kunnallisvaltuutettuja sekä edustajia alkuperäiskansoista. Samana päivänä yhteisöt ympäri maata osallistuvat kansanäänestykseen, jossa valitaan valtion tukemia projekteja. Vaalien taustalla on vuoden aikana käyty jo kolmet vaalit, ja nyt osallisuus ulottuu myös paikallisen tason päätöksiin.

Petare, yksi Caracasin suurimmista kaupunginosista, kantaa rajun paikan mainetta. Se on koti noin 800 000 ihmiselle, ja sen monimuotoisuus näkyy ihmisissä, kaduissa, liikenteessä ja arjen rytmissä. Puistossa istuu nuoria naisia vapaa-ajallaan, ilman sen kummempaa ohjelmaa. He nauttivat kaupungin vilinästä, istuvat yhdessä ja keskustelevat elämästään sekä tulevasta äänioikeudestaan.

Ajatuksia aikuisuudesta ja vastuusta

Genesis Perdomo, Victoria Hernández ja Angélica Payárez ovat 17-vuotiaita. Vaikka he eivät vielä voi äänestää, he pitävät 18 vuotta sopivana ikänä aloittaa.

“17-vuotiaana ollaan jo kypsiä ajattelemaan järkevästi,” sanoo Victoria.
“Politiikka vaatii vastuullisuutta,” lisää Angélica.

Nuorten ajatuksista välittyy kiinnostus osallistumiseen ja ymmärrys siitä, että yhteiskunnallinen toimijuus rakentuu ajan myötä. Äänestäminen ei näyttäydy heille seremoniana, vaan mahdollisuutena tehdä valintoja ja vaikuttaa.

Petare kotina – ei pelkkä paikka vaan oma yhteisö

Kaikki kolme asuvat Petaressa. He kertovat mielellään kaupunginosastaan, joka saattaa pelottaa monia ulkopuolisia.

“Olen asunut koko elämäni Petaressa. Vaikka jotkut sen alueet ovat vaarallisia, meillä on ollut onni asua rauhallisessa naapurustossa. Asuinpaikka ei määritä ihmistä, vaan arvot, joita kodissa opetetaan,” sanoo Genesis.
“Ihmiset Caracasissa saattavat ajatella Petaresta negatiivisesti, mutta sielläkin on rauhallisia alueita. Paljon liikennettä ja ihmisiä, mutta ei se tee meistä huonoja,” kertoo Victoria.
“Asun teollisuusalueella. Se on hyvin rauhallinen, ei autoja – pidän siitä,” sanoo Angélica hymyillen.

Petare ei näyttäydy vain asuinalueena, vaan arjen peilinä, jossa ihmisten arvot, yhteisöllisyys ja toivo rakentavat merkitystä.

Kehityksen toiveita

Nuoret puhuvat myös siitä, mitä toivoisivat tulevaisuudessa kehitettävän. Naiset eivät puhu sosialismista vaan muutokset liittyvät konkreettisiin arkisiin asioihin.

“Julkinen liikenne, erityisesti metroköysirata, tulisi toimia säännöllisesti. Myös katujen asfaltointi ja turvallisuuden parantaminen ovat tärkeitä,” sanoo Angélica.
“Vesijärjestelmä on epäluotettava. Joillekin alueille ei tule vettä juuri koskaan tai vain harvoin. Tämä on vakava ongelma, joka vaikuttaa perheisiin ja lapsiin,” kertoo Victoria.
“Ennen kuin voidaan muuttaa paikkoja, ihmisten ajattelutavan on muututtava. On opittava arvostamaan sitä, mitä on, jotta tulevaisuudessa voidaan saavuttaa parempaa,” pohtii Genesis.

Nämä näkemykset eivät vaadi radikaaleja muutoksia, vaan kiinnittävät huomiota siihen, miten yhteiset tilat ja infrastruktuuri voivat edistää arjen sujuvuutta ja yhteisön hyvinvointia. Nuoret naiset haluavat äänestää seuraavissa vaaleissa. Ehkä joku heistä lähtee ehdollekin?

Nuoruuden ääni – mukana rakentamassa yhteiskuntaa

Kolmen nuoren naisen puheista muodostuu näkymä, jossa politiikka ei ole vain äänestämistä, vaan arvojen ja kokemusten jakamista. He eivät vielä ole vaaliluetteloissa, mutta heidän sanansa viestivät osallistumisesta ja tulevasta vaalipäivästä. Naisten puheissa kuuluvat rauhallisuus, kypsyys ja toiveikas suhtautuminen tulevaan.

Petaren nuoret eivät puhu kritiikin kautta, vaan elämänkokemuksensa kautta. Venezuelan nuoriso – tai ainakin nämä kolme naista – haluavat rakentaa ymmärrystään ympäröivästä maailmasta ja ottaa tilaa ajatuksille, jotka kypsyvät aikuisuuden kynnyksellä. Ehkä tässä piilee se paremman maailman rakentamisen viisaus, josta niin usein puhutaan. Pian nähdään, miten Venezuela onnistuu.