Veroista enää 10 prosenttia progressiivisuuden piirissä

Suomea pidetään yleisesti korkean verotuksen maana, mutta Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan mukaan tämä ei ole koko totuus.

Kokonaisveroaste on Suomessa keventynyt varsinkin 2000-luvulla reippaasti. Eniten ovat hyötyneet suurituloiset ja etenkin pääomatuloja saavat.

Lauantaina SKP:n veroseminaarissa alustanut Savela totesi, että muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa on Suomea korkeampi veroaste. Suomen kanssa samalla tasolla ovat EU-maista esimerkiksi Belgia, Ranska ja Italia.

– Valtion tuloveroa on kevennetty, progressiota vähennetty ja verotuksen painopiste siirretty kunnallis- ja välillisen verotuksen piiriin. Veroista enää noin 10 prosenttia on progressiivista, sanoi Savela.

Hyvätuloisten verotusta kevennetty

Valtaosa eri verojen ja maksujen kertymästä tulee siis tasaveroluonteisista eristä, kuten sosiaaliturvamaksuista sekä arvonlisä- ja haittaveroista. Pelkästään kunnallisveroa maksettiin viime vuonna kolminkertainen määrä valtion tuloveroon verrattuna.

Suomessa ollaan jo lähellä tasaveromallia, missä sekä rikkaat että köyhät maksavat suhteellisesti saman verran veroja. Käytännössä pienimpien ja suurimpien tulojen veroprosenttien eroa on enää noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Taustalla ovat Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitusten toteuttamat veronkevennykset, jotka ovat kohdistuneet ennen kaikkea suurituloisiin. Parinkymmenen viime vuoden aikana valtion tuloveron ylintä veroprosenttia on laskettu parisenkymmentä prosenttiyksikköä 50:stä 30:een.

Pääomatuloista ei makseta senttiäkään kunnallisveroa. Savelan laskelmien mukaan, mikäli 2008 pääomatuloista olisi maksettu keskimääräisen kunnallisveroprosentin (18,5 %) mukaan veroa, olisi kuntasektori noin 1,8 miljardia euroa rikkaampi.

Verotyöryhmän loppuraportti joulukuussa

Hallituksen asettaman Hetemäen verotyöryhmän väliraportti julkaistiin kesällä. Luvassa on muun muassa arvonlisäveron korotus kaksi prosenttiyksikköä. Sen sijaan valtion ansiotuloveroa kevennetään kahdella miljardilla eurolla, eniten suurituloisilta siten, että ylin marginaalivero eli lisätulojen vero olisi 50 prosenttia nykyisen 56 sijasta. Pääoma- ja yhteisöveroja kevennetään yhteensä 300-400 miljoonaa euroa.

– Yhteensä verotulot vähenisivät noin miljardilla. Joulukuussa julkaistavassa loppuraportissa työryhmän on määrä kertoa, miten aukko paikataan, totesi Olli Savela.

Korotuksia työryhmä olisi esittämässä pääomatuloveroon, jota nostetaan 28 prosentista 30:een, pörssiosinkojen veroa nostetaan 19,6 prosentista 30 prosenttiin sekä listaamattomien yhtiöiden osinkojen minimiverotaso nousisi 10,5 prosenttiin. (MK)

Miten verotusta on muutettava?

• Henkilöverotuksessa kaikki tulot (palkat, yrittäjätulot, sosiaalietuudet, pääomatulot) on laskettava yhteen ja verotettava progressiivisen asteikon mukaan

• Myös kunnallisvero progressiiviseksi

• Verotuksen alarajaa nostettava selvästi (yksinasuvan köyhyysraja on noin 1 150 euroa/kk, kahden hengen talouden noin 1 700 euroa/kk)

• Keskimääräistä suurempien tulojen verotusta kiristettävä

• Varallisuusvero palautettava

• Ulkomaalaisten lähdeveroa ja verosopimuksia arvioitava uudelleen

• Ei yleistä kulutusverojen nostoa

• Haittaveroja voidaan korottaa ohjausvaikutuksen vuoksi, mutta se on korvattava pienituloisille toisaalla

• Harmaa talous verolle, veroparatiisit kuriin

• Rahoitusmarkkinavero tai arvopaperikaupan vero

• Kansainvälinen varainsiirtovero (Tobinin vero)

• Työnantajien kansaneläkemaksu palautettava

• Työnantajien työeläkemaksua korotettava