Verojen kevennyksillä julkiset palvelut pidetään yhä jäissä

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Valtiovarainministeriön

(VM) tiedotteessa ministeriön
ehdotuksesta valtion talousarvioksi vuodelle 2004 sanotaan ”hallituksen
talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena olevan 100 000 työpaikan
lisäys vaalikauden aikana”. Tätä vielä täsmennetään
seuraavasti: ”Työllisyystavoitteen saavuttaminen on ainoa tapa
turvata hyvinvoinnin taloudellinen perusta ja välttää hyvinvointipalveluiden
ja tulonsiirtojen leikkaaminen tulevina vuosina.”

– Mutta tämähän tarkoittaa, että ellei työllisyystavoitetta
saavutetakaan, hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja leikataan myös
tulevina vuosina, kommentoi

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT

:n
erikoistutkija

Teuvo Junka

.

VM:n talousarvioehdotuksessa em. työllisyystavoitteen tärkein
saavuttamiskeino on mittavat, 1,2 miljardin euron verojen kevennykset vuonna
2004. Kun mukaan lasketaan myös tänä vuonna toteutetut verojen
kevennykset, verokevennykset vuonna 2004 ovat 1,5 miljardia euroa (9 miljardia
markkaa).

– Tämä on suorastaan hullun rohkeata politiikkaa. Verokevennykset
eivät ole minkäänlainen tae työllisyyden lisäämiseen.
Puheet verojen kevennysten ”dynaamisista työllisyysvaikutuksista”
ovat lähinnä kokoomuspuolueen demagogiaa, Junka teilaa.

Hän uskoo monien varmaan vielä muistavan, että eduskuntavaalikampanjassa
kokoomuksen ainoa lääke vaivaan kuin vaivaan olivat verojen alennukset.

– Nyt sen on sitten ottanut käyttöönsä hallitus,
jossa kokoomus ei ole edes mukana. Voidaankin sanoa, että hallituksen
työllisyys- ja veropolitiikka ovat kuin kokoomuksen kynällä
kirjoitettuja, Junka katsoo.

Hänestä todella varma seuraus verojen kevennyksistä on
julkisen sektorin tulojen pienentyminen. Silloin julkisten palvelujen kehittäminen
ja parantaminen joudutaan panemaan jäihin, koska ”ei ole varaa”.
Juuri tämä on myös kokoomuslaista politiikkaa.

Jo lähes kymmenen vuoden ajan on valtion budjetin laatijoiden tiedossa
ollut, että EU-jäsenyyden takia välillisiä veroja, mm.
alkoholin ja tupakan valmisteveroja, joudutaan Suomessa pienentämään
miljardeja markkoja vuositasolla. Ensi vuoden talousarviossa näitä
verotuloja vähennetään lähes 0,5 miljardia euroa.

– Kokoomuksen verodemagogian ja uusliberalistisen talouspolitiikan riemuvoitoksi
voidaan lukea, että tähän samaan rysäykseen hallitus
vähentää myös tuloveroja lähes 0,8 miljardia euroa,
Junka ihmettelee.

Tuloveroja pienentää 355 miljoonaa euroa se, että marginaaliveroprosentteja
alennetaan kaikissa tuloluokissa yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kunnallisveroja pienentää 420 miljoonaa euroa puolestaan se, että
ansiotulovähennystä ja tulonhankkimisvähennystä korotetaan.
Ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan
1 000 eurolla 3 550 euroon ja tulonhankkimisvähennystä korotetaan
nykyisestä 590 eurosta 620 euroon.

– Veroesitystä on kuvattu pieni- ja keskituloisia suosivaksi suurituloisten
kustannuksella. Näin ei asia kuitenkaan ole. Kaikissa tuloluokissa
toteutettava marginaaliveroprosentin alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä
on vaikutuksiltaan niin suuri, että veroehdotus on suurituloisia suosiva,
vaikka kunnallisverotuksen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksiä
korotetaankin, Junka huomauttaa.

SAK

:n laskelmien mukaan VM:n veroehdotus parantaa nettoansioita
6 euroa/kuukausi, jos kuukausiansio on 500 euroa, 18 euroa, jos kuukausiansio
on 1 000 euroa ja 23 euroa, jos kuukausiansio on 1 500 euroa. Mutta jos
kuukausiansio on 5 000 euroa, verojen kevennys on peräti 58 euroa kuukaudessa.

– Väite veronalennusten dynaamisista työllisyysvaikutuksista
sisältää ajatuksen, että veronalennukset lisäävät
tuotannon kasvua ja sitä kautta verotuloja. Eli että veronalennukset
rahoittaisivat itse itsensä. Ainakaan sellaista tutkimustietoa ei taida
löytyä, joka todistaisi pitävästi, että suurituloisten
veronalennukset rahoittavat itse itsensä. Lähinnä suurituloisten
veroalestahan hallituksen veroesityksessä on kysymys, Junka korostaa.

Kuntien verotulojen pienentyminen korvataan kunnille valtionosuuksia korottamalla.
Budjettiehdotuksessa tämä näkyy lähinnä sosiaali-
ja terveysministeriön menojen tavanomaista suurempana kasvuna.

Kuntaliiton

näkemyksen mukaan kuntien talous pysyy silti
alijäämäisenä, sillä verotulojen ja valtionosuuksien
kehitys ei riitä kattamaan kustannusten kasvua. Budjettiehdotukseen
sisältyvä 130 miljoonan euron lisäys valtionosuuksiin (muu
kuin verotulojen kompensaatiosta aiheutuva) menee Kuntaliiton mukaan lähes
kokonaan jo ennalta sovitusti kansallisen terveyshankkeen toteuttamiseen.
Silti kunnilla on vaikeuksia rahoittaa oma osuutensa terveyshankkeesta.

– Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei juurikaan kasvata valtion
menoja ja tuloja tämänvuotisesta. Sen verokevennykset rahoitetaan
kevennysten suuruisella valtion nettolainanotolla. Merkkejä hyvinvointipalvelujen
parantamisesta on siitä turha etsiä, Junka huomauttaa.

Hän jatkaa, että työllisyysrahojen lisäys on vähäistä.
Työvoimakoulutuksen menoja jonkin verran kasvatetaan, mutta esimerkiksi
palkkaperusteista työllistämistukea kunnille vähennetään
selvästi. Jälleen kerran armeijan rahavaateisiin päin ollaan
armeliaita: puolustusmateriaalihankintoihin on merkitty yli kymmenen prosentin
lisäys, 54 miljoonaa euroa eli 320 milj. markkaa.

– VM:n budjettiehdotus lisää tuloeroja. Veroehdotus suosii
suurituloisia myös siksi, että pienituloisimmat eivät hyödy
valtion tuloverokevennyksestä mitään. Tulonsiirtoja saavat
eivät hyödy myöskään kunnallisverovähennysten
korottamisesta. Kun työttömyysturvan ja muiden tulonsiirtojen
korotukset ovat pieniä ja kun julkisia palvelujakaan ei paranneta,
myöskään budjetin menopuolelta ei löydy helpotusta pienituloisimpien
tilanteeseen, VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka summaa.