Vesilain uudistus uhkaa raueta – ”Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet.”

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta priorisoimaan vesilain uudistuksen. Muuten hallitusohjelmassa oleva vaelluskaloille ja virtavesille tärkeä lakimuutos raukeaa ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” Lakimuutosta tarvitaan, jotta vaelluskalojen kulkua parantavia lupaehtoja – kuten kalateitä, ohitusuomia ja ympäristövirtaamia – voitaisiin lisätä myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, missä sellaisia ei vielä ole. Tällaisia vanhoja pienvesivoimaloita on Suomessa ainakin 50.

– Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet. Vesilain uudistuksen raukeaminen olisi hallituksen pahimpia ympäristöä koskevia epäonnistumisia. Myös Euroopan komissio on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta. Lakimuutos ei olisi iso työ, ja sen ehtisi vielä tehdä, jos asia priorisoidaan. Asiasta on tehty oikeusministeriön arviomuistio, josta kerättiin lausunnot jo vuonna 2019, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Lakihanke putosi pois alkuvuonna julkaistusta hallituksen lainsäädäntöohjelmasta. Se palautettiin kuitenkin suunnitelmiin Luonnonsuojeluliiton ja muiden virtavesitoimijoiden puututtua asiaan. Hallituksen esitystä lakimuutoksesta ei ole kuitenkaan vieläkään kuulunut, joten laki uhkaa raueta eduskuntavaaleihin.

– Vesilain päivittäminen on tärkeä asia, jota hallituksen on nyt ehdottomasti kiirehdittävä. Hallituksen on myös pantava vesivoimaloiden lupien velvoitteiden muutoksin vauhtia myös lisäämällä viranomaisten voimavaroja. Esimerkiksi Kemijoen patojen kalanhoitovelvoitteiden muutoksen käsittely on kestänyt aluehallintovirastossa jo viisi vuotta, sanoo Luonnonsuojeluliiton vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.