Vihreät Meksikossa

Jyrin kuolema järkytti Suomea ja osaa Euroopasta. Meksikossa tapaus sai paljon huomiota jokapäiväisten väkivaltaepisodien joukossa. Europarlamentaarikot Vihreiden Satu Hassi ja Franziska Keller vierailivat Oaxacassa parahiksi ennen neljäntenä päivänä heinäkuuta järjestettäviä osavaltion vaaleja.

Kaiken kaikkiaan Meksikossa käydään vaaleja 14 osavaltiossa. Tunnetusti väkivalta, korruptio ja muut väärinkäytökset yleistyvät aina vaalien alla. Esimerkiksi Tamaulipasin osavaltiossa Institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) kuvernööriehdokas Rodolfo Torre Cantú, hänen kaksi avustajaansa ja paikallinen kongressiedustaja surmattiin kesken autosaattueen maanantaina 28. päivä kesäkuuta kirkkaassa päivänvalossa.

Euroopan Unionin pitäisi ehdottomasti vaatia Meksikoa selvittämään triqui-alueen toistuvat ihmisoikeusrikkomukset ja viime aikaiset murhat. Silti europarlamentaarikkojen ajoitus on täysin väärä. Miksi he saapuvat maahan juuri ennen vaaleja? Eivätkä he ole tietoisia Meksikon demokratian verisestä todellisuudesta? Järjestivätkö he matkan omista tarpeistaan ja aikatauluistaan käsin? Missä on se poliittinen kokemus mitä heidän tekonsa eivät ilmaise?

40-vuotias triqui-intiaani ja puolisotilaallinen Triqui-alueen hyvinvoinnin liiton (Ubisort) jäsen Severiano Flores Ramírez murhattiin väijytyksessä Santiago Juxtlahuacan ja Putla de Guerreron välisellä tieosuudella ensimmäisenä päivä heinäkuuta. Samaan aika euromepit olivat saapumaisillaan Benito Juárezin kansainväliselle lentokentälle Mexico Cityssä. Olen varma, ettei murhan ajankohta ole sattuma. Riistämällä Flores Ramírezin henki haluttiin viestiä suoraan kansainväliselle medialle: älkää tulko tänne. Meksikossa puhuttiin vierailusta jo pari päivää ennen, joka tarjosi mahdollisuuden vastata siihen verellä. Ehkei kyseessä ole provokaatio, mutta ainakin suuren luokan töppäys tai tahaton typeryys.

Vaikka europarlamentaarikot Hassi ja Keller haluaisivatkin vilpittömästi parantaa ihmisoikeustilannetta Meksikossa, he eivät ole puolueettomia tarkkailijoita, vaan tottelevat poliittista mandaattia EU-parlamentin ja omien puolueidensa tasolla. Voimme myös puhua vaalilakien rikkomisesta, koska ulkomaisten osapuolien sekaantuminen maan sisäpolitiikkaan juuri ennen vaaleja puuttuu Meksikon itsemäärämisoikeuteen ainakin periaatteellisella tasolla varsin röyhkeähti. Miltä Helsingin herra Jussi Pajusesta tuntuisi, jos joku meksikolainen poliitikko lentäisi sinne puhumaan romanikerjäläisten kohtelusta juuri vaalien alla? Miksi läntinen maailma katsoo velvollisuudekseen puuttua koko muun maailman ongelmiin?

Toisaalta on varsin epätodennäköistä, että EU oikeasti puuttuisi Meksikon selviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Vasta pari kuukautta sitten suurpääoman etuja häikäilemättömästi ajava EU solmi uuden laajan vapaakauppasopimuksen Keski-Amerikan kanssa, joka pyrkii käytännössä lisäämään modernia tehdasorjuutta maquiladora-tuotantolaitosten avulla ja polkemaan työntekijöiden oikeuksia ilman seuraamuksia. Meksikon kanssa kyseiset epätasa-arvoon perustuvat sopimukset ovat olleet voimassa jo kauemmin. Voidaanko ihmisoikeuksista muka aidosti huolestua, jos samaan aikaan tuetaan järjestelmällistä kurjuutta? Voidaanko ihmisoikeuksia tarkkailla ilman poliittisia tai itsekkäitä motiiveja?

Luulen, että europarlamentaarikkojen nolo tapaus todistaa, ettei Suomessa tai Euroopassa tiedetä paljoakaan Meksikon monitasoisesta todellisuudesta. Aie on hyvä, EU:n on puututtava, mutta ajankohta oli täysin väärä. Vaalien alla väkivalta lisääntyy, eikä yhden osapuolen sekaantuminen soppaan paranna tilannetta millään lailla.

Toisaalta ratkaisut eivät tule ulkopuolelta, vaan niiden on löydyttävä Meksikosta itsestään. No, se on jo aivan toinen tarina.