VIIKON KOLUMNI: Onko Venäjää olemassa?
Kävin äskettäin seuraamassa mielenkiintoisia Venäjä-aiheisia keskusteluja Turun kirjamessuilla. Hannu Taanila veti jokaisena messupäivänä paneelikeskustelun otsikolla: ”Turku kysyy: Onko Venäjää olemassa?”.
Panelisteina nähtiin muun muassa Venäjä-tutkijat Ilmari Susiluoto ja Markku Kangaspuro, tohtori Helena Rytövuori-Apunen, Pro Karelia ry:n nokkamies Veikko Saksi, ulkoministeriön virkamies Hiski Haukkala sekä entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva.
Ilkka Kanervan mielipiteet Venäjän-suhteiden hoidosta olivat yllättävän rakentavia. Ilmari Susiluodon jorinoista en ainakaan minä saanut juuri mitään tolkkua. Veikko Saksin Venäjä taas on pelkkää korruptiota, rikollisuutta ja uhkaa Suomea kohtaan.
Hiski Haukkalan – ja ehkä ulkoministeriönkin? – mielestä meidän (Suomen, EU:n jne.) tulee opastaa Venäjä ”oikealle” tielle. Haukkala oli vakuuttunut, että Venäjä itsekin haluaa kulkea haluamaamme suuntaan; heidät täytyy vain herättää huomaamaan tämä.
Taanila kummeksui intoa Venäjän opettamiseen ja kehotti vilkaisemaan karttaa. Onhan täysin absurdia, että Suomen kaltainen maa antaa neuvoja ja heristää sormeaan valtavalle, tuhatvuotisen historian omaavalle suurvallalle. Sen sijaan meidän pitäisi hyödyntää, kuten autonomian aikana, ”meille Jumalan antamaa Venäjää”, totesi Taanila.
Veikko Saksin luotsaaman Pro Karelian missiona on, kuten tiedämme, Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream -kaasuputken torpedointi. Saksi kumppaneineen on muun muassa tehnyt Suomenlahden pohjasta tekaistun kaivosvaltaushakemuksen, jolla pyritään sabotoimaan putkihanketta.
Esitin omassa kommenttipuheenvuorossani, että Nord Stream -kaasuputkesta pitäisi vetää haaraputki myös Suomeen. Kuka vielä muistaa, että asiaa suunniteltiin ihan tosissaan vielä joitain vuosia sitten? Mikä lienee syy sille, että putkihanke on sittemmin tyystin poistunut asialistalta?
* * *
Messuilla esiteltiin myös hämmentävää kirjauutuutta Putinismi ja Venäjän rappio (Into Kustannus), jonka toista kirjoittajaa, Boris Jeltsinin ex-varapääministeriä Boris Nemtsovia haastateltiin Venäjä-teeman merkeissä. Duumassa oikeistokoalitiota edustanut Nemtsov kehui alkajaisiksi olevansa tunnetun oppositiomiehen, amerikkalais-venäläisen ex-shakkimestari Garri Kasparovin hyvä ystävä.
Haastattelutilaisuus oli yhtä Jeltsinin ylistystä ja Vladimir Putinin demonisointia. Putinin syyksi luettiin lähes kaikki maan ja taivaan välillä, puuttumaan jäi ainoastaan Putinin syyllistäminen vuoden 2004 tsunamista ja Estonia-onnettomuudesta.
Jeltsin sen sijaan esitettiin sankarillisena ”sananvapauden” ja ”demokratian” puolustajana, vaikka hänen kaudellaan, Neuvostoliiton hajottua, Venäjä koki vakavan sosiaalisen ja moraalisen romahduksen. Jäin miettimään, että minkä sortin demokraatti on henkilö, joka lähes ensi töikseen valtaan tultuaan kieltää kommunistisen puolueen toiminnan.
TOMMI LIEVEMAA
Kirjoittaja on espoolainen musiikinopettaja.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
