VIIKON KOLUMNI: Paperilääkärit eivät paranna mitään

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 14 / 9.4.2009

”Elämässä, Kelan lehti joka kotiin” n:o 1/2009 puolustelee kahdella aukeaman täyttävällä haastattelujutulla ”paperilääkäreiden” käyttöä sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkepäätöksiä tehtäessä. Mitään järkeen käyvää perustelua haastatteluista ei kuitenkaan löydy.

Kelan ylilääkäri Jorma Järvisalo vetoaa ensiksi siihen, että papereita tutkivien vakuutuslääkäreiden käyttö on vallitseva käytäntö kaikkialla maailmassa ja myös yksityisillä vakuutusaloilla.

Perustelu on yhtä hyvä kuin vaimonhakkaajan puolustus, että ”kaikkihan sitä tekevät”. Nykyisessä, kustannustehokkaassa maailmassa yksityiset vakuutusyritykset käyttävät omia lääkäreitä vain, jos lääkärit riittävän usein antavat asiantuntijan arvovaltansa kielteisten vakuutuspäätösten vakuudeksi. Sama syy lienee Kelallakin.

Tosin Järvisalo väittää paperilääkärijärjestelmän lisäävän oikeudenmukaisuutta ja potilaiden tasa-arvoista kohtelua. Kuitenkin sekä hän että Kelan asiantuntijalääkäri Matti Rekiaro sanovat hoitavan lääkärin antaman lääkärinlausunnon perusteellisuuden ja ytimekkyyden vaikuttavan paperilääkärin antamaan lausuntoon potilaan työkyvystä.

* * *

Jos kahdesta muuten samassa asemassa olevasta hakijasta toinen saa liitteeksi kiireisen terveyskeskuslääkärin vain perusasiat sisältävän ja kallista yksityislääkäriä käyttävä oikein ajan kanssa huolellisesti ja monipuolisesti perustellun lausunnon, niin kumman hakemus todennäköisemmin hyväksytään ja kumman hylätään?

Toisaalta tosielämässä ei ole kahta täysin samanlaista tapausta. Hoitava lääkäri pystyy ottamaan huomioon sellaisetkin potilaan työkykyyn vaikuttavat seikat, joiden kirjaaminen lääkärinlausuntoon voi monista syistä olla mahdotonta. Suomi on myös pitkä maa ja sen eri osien olosuhteiden ymmärtäminen on omien kokemusteni mukaan vaikeaa ainakin toimistotyönä. Viittaako Matti Rekiaro mahdollisesti tämän tyyppisiin ongelmiin todetessaan, että ”välillä asiantuntijalääkärin työssä syntyy eettis-moraalisia jännitteitä”?

Ylilääkäri Järvisalo sanoo, etteivät vakuutuslääkärit päätä etuuden myöntämisestä, vaan vain antavat lausunnon hakijan työkyvystä. Hän ei kuitenkaan kerro, kuinka usein etuus on myönnetty, vaikka Kelan asiantuntijalääkäri onkin papereista päätellyt, että hakija olisikin työkykyinen.

* * *

Kun Kelassa tehdään 650 000 sairauspäivärahapäätöstä vuodessa, se tarkoittaa yli 3 250 päätöstä työpäivää kohti. Jos vakuutuslääkäri käyttää edes viisitoista minuuttia kunkin hakijan papereiden tutkimiseen, vie lausuntojen antaminen runsaan sadan kokopäiväisen lääkärin työajan, mikä on pois hoitotyöstä.

Nämä lääkärit pitäisikin ensi tilassa vapauttaa paperien pyörittelystä työskentelemään terveyskeskuksissa oikeiden potilaiden kanssa, jolloin moni vaiva voitaisiin hoitaa jo ennen kuin se äityy niin pahaksi, että seurauksena on työkyvyttömyys. Kelan näin säästämillä yli sadan lääkärin palkoilla voitaisiin sitten maksaa monen sadan pieni- ja keskituloisen työkyvyttömyysajan päivärahat tai eläkkeet.

ARTO AHLAKORPI