VIIKON KOLUMNI: Rahapussidemokratiaa
Perinteinen vaalirahoitus on riskipeliä. Tietysti nykyinen hallituskin on parasta, mitä rahalla saa, mutta riskinä voi silti olla kilpailevalla rahoituksella operoivan ehdokkaan ja firman valitseminen. Rahaa täytyy syytää vähän joka suuntaan, ja aina jokin voi mennä teoriassa pieleen.
Kaikeksi onneksi tuo vanha, maalaisliiton tupailloilta ja Etelärannan irstailulta tuoksuva taulukauppa ja säätiöhyväntekeväisyys on saanut moderneja muotoja, joihin myös minulla on pääsy. Rahaa jaellessaan tietää tismalleen, mitä saa, eikä häkkikään heilahtane yhtä herkästi.
Eräänä työttömän harmaista päivistä postiluukustani kopsahti ammoisen opinahjoni Jyväskylän yliopiston kerjuukirje.
”Yliopiston siirtyessä omaan rahatalouteen uuden, 1.8.2009 voimaan astuneen yliopistolain myötä tarvitsemme tukeasi, jotta pysymme tulevaisuudessakin tutkimuksen ja koulutuksen huipulla. Pienestäkin lahjoituksesta kasvaa suuri, sillä se saa valtion 2,5-kertaisen vastinrahoituksen.”
Lisäksi minua opastettiin: ”Yliopiston pääomittamiseen osoitetun, vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen lahjoituksen saa vähentää verotuksessa”. (Hyvätuloisethan saavat tietysti suuremman veroedun, mutta eihän tässä keppiä tarjoilla. Ja köyhät voivat ostaa porkkanoita kaupasta. Ne ovat tähän aikaan vuodesta edullisia. Ja syökää silakkaa).
Kirjeessä ei vedottu ainoastaan pyyteettömään budjettirahojen rahapussiohjaukseen, vaan ”yli 20 000 euroa lahjoittaneet henkilöt ja 100 000 euroa lahjoittaneet yritykset saavat nimensä kunnialaattaan Agora-rakennukseen, Martti Ahtisaari -salin seinään.”
* * *
Jään odottamaan lisää näitä mainioiksi yhteiskunnallisiksi vaikutuskanaviksi osoittautuvia kerjuukirjeitä, esimerkiksi ”Puolustusvoimat tekee työtä, jolla on tarkoitus. Lahjoittamalla 10000 euroa valtio myöntää summalle 100-kertaisen vastinrahoituksen ja saat nimesi yksilölliseen sankarihautakiveen.” Tai ”lahjoittamalla terveydenhuoltoon muodolliset pari tonnia saat VIP-kortin, jolla pääset jonon ohitse.” (Tosin, näinhän se erikoismaksuluokka taitaa toimia jo nyt).
Kaikki siis hilpeästi lahjoittelemaan. Näin pääsee vaikuttamaan. Siis ne, joilla fyrkkaa on. Muut itkeköön mökeissään kun köyhää kustaan silmään.
KALLE HERNBERG
Kirjoittaja on Helsingissä asuva kommunisti ja harrastelijabasisti.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
