VIIKON KOLUMNI: Vielä EU:n perussopimuksesta
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n teettämän kansainvälisiä kysymyksiä koskevan arvo- ja asenneraportin 2008 mukaan EU-kriittisyys on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan kolmekymmentäviisi prosenttia suhtautuu kielteisesti jäsenyyteen ja melkein joka viides kannattaa EU:sta eroamista.
Merkittävää raportin tuloksissa on ollut myös se, että yli kahden kolmasosan, eli 79 prosentin mielestä kyselyyn vastanneista EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja säädöksiä, joita ei koeta tarpeellisiksi. Suhtautuminen Euroopan unioniin on muuttunut vuosi vuodelta kielteisemmäksi ja kielteisyys on lisääntynyt etenkin EU-jäsenyyden alkuajoista.
EU-kielteisyyttä ei tulisi kuitenkaan nähdä vastakkaisena kansainvälisyydelle ja suvaitsevaisuudelle vaan pikemminkin kritiikkinä epäselvää, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista kaukana olevaa tuntematonta byrokratiakoneistoa vastaan.
* * *
EU:n perustuslain kaaduttua Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä sopimus muotoiltiin uudestaan hallitusten välisessä konferenssissa EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi, josta nyt käytetään nimeä Lissabonin sopimus. Käytännössä sopimuksen sisällölliset puitteet ja tavoitteet eivät ole merkittävästi muuttuneet.
Sopimuksen uusliberalistinen pohjavire ei anna paljoakaan mahdollisuuksia toisenlaisen, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän Euroopan rakentamiselle. Sen sijaan taloudellisen ulottuvuuden rinnalle on astumassa vahva militaristinen suuntaus.
Uuden perustuslaillisen sopimuksen ensimmäinen artikla alkaa toteamuksella, jonka mukaan ehdotus ”ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä”. Pelkästään tämän lausekkeen perusteella neuvoa-antava kansanäänestys olisi ollut perusteltua järjestää myös Suomessa.
* * *
Elämme globalisoituneessa maailmassa, joka muuttuu koko ajan. Siten myös Eurooppa on uusien haasteiden edessä. Ratkaistavana on muun muassa talouden maailmanlaajuistumiseen, väestönkehitykseen, ilmastonmuutokseen sekä globaaliin köyhyyteen liittyviä kysymyksiä.
EU:n uusi perussopimus ei kuitenkaan ilmaise kansalaisten tahtoa, siten, että se pystyisi vastaamaan niin paikallisiin kuin maailmanlaajuisiin ongelmiin rakentavasti.
MIRVA TOSSAVAINEN
Kirjoittaja on Vaihtoehto EU:lle -tiedotuskeskus ry.:n puheenjohtaja.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
